Totuudellisen tien koulutus

Tämän sivun koulutus ei liity Noppaperhoseen, vaan yksityiseen toimimiseen. Tätä sivua päivitetään aika ajoin.

Totuudellisen tien koulutuksen päämääränä on suora, puhdas koskettava yhteys Luojaan. Luoja toimii maailmankaikkeudessa ja ihmisten kanssa aina Sanansa kautta. Tämä on ainut henkimaailman yhteys, jota ihmisen tulee tavoitella. Totuudellisen tien koulutus on Luojan tälle ajalle antama uusi koulutuksellinen tie, joka johtaa totuuden tuntemiseen. Totuus itsessään ei ole mitään uutta, vaan vanhaa. Totuudellisen tien koulutuksessa Luoja antaa kulkijan oppia sen alkuperäisen totuuden mukaisesti, jonka ihminen on kadottanut. Ihmisen on hyvä ymmärtää se, että ihmisen viisaus ei ole Luojan viisautta eikä ihmisen totuus ole Luojan totuutta. Jesajan kirjassa kerrotaan tästä asiasta: Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. - Sillä niin korkealla kuin taivas kaartuu maan yllä, niin korkealla ovat minun tieni teidän teittenne yläpuolella ja minun ajatukseni teidän ajatustenne yläpuolella. Totuudellinen tie ohjaa ihmisen oikealle tielle, jossa ihmistä kuljettaa eteenpäin Luoja, eikä toinen ihminen. Kuka tämän totuuden torjuu, torjukoon sen yksin, mutta antakoon muille mahdollisuuden ottaa se vastaan oman käsityksensä ja ymmärryksensä mukaisesti. Kun ihminen jakaa toisille ihmisille omaa Raamatullista totuuttaan omissa nimissään, ja uskoo sokeasti siihen, hänen on hyvin vaikeaa tunnistaa Luojan antamaa oikeaa totuutta. Luoja antoi totuutta ihmisille Sanansa kautta Jeesuksena Kristuksena, mutta sitä totuutta ihmisillä ei enää ole. Olemassa oleva, ihmisen tarjoama totuus, tämän maailman vääristynyt usko ja vanha elämänmeno on jätettävä taakse efesolaiskirjeen sanoin: Teidän tulee uudistua mieleltänne ja hengeltänne, ja pukea yllenne uusi ihminen, joka on luotu sellaiseksi kuin Jumala tahtoo, elämään oikeuden ja totuuden mukaista, pyhää elämää. Ihminen itse ei ole pyhä, mutta pyhyyden on mahdollista tulla ihmisen elämään Pyhän Hengen kautta, kun ihminen ottaa Luojan antaman totuuden vastaan ja kasvaa siinä. Ihmisen on myös pyrittävä elämään Luojan antaman puhtaan totuuden mukaisesti, Jeesuksen Kristuksen tavoin, Hänen ohjauksessaan kuuliaisena ja nöyränä joka hetki.

Totuudellisen tien koulutuksessa ihminen oppii tunnistamaan koettelemuksia, joita jokainen ihminen vastaanottaa Luojalta tässä elämässä, jokaikinen päivä. Eksytys on yksi koettelemisen muoto, jolla Luoja mittaa ihmistä muiden koettelemusten ohella hänen uskonsa, tekojensa, sanojensa ja ajatustensa kautta. Uskoon liittyy aina lähimmäisenrakkaus eli ihmisen sydämen teot ja sydämen ajatukset. Koulutuksessa kuljetaan Luojan viitoittamaa totuudellista tietä ensimmäiseltä tasolta toiselle ja opetellaan elämään ja toimimaan Luojan totuudellisessa rakkaudessa. Koska Luojan rakkaus ei ole ihmisten rakkautta, voi olla vaikeaa käsittää, että Luojan pyhä ja täydellinen rakkaus on kaiken ihmisen koettelemisen, kärsimyksen ja kasvattamisen takana ja myös yläpuolella. Heprealaiskirje muistuttaa tästä; jota Herra rakastaa, sitä Hän kurittaa, Hän lyö jokaista, jonka pojakseen ottaa. - Vaikka kuritus ei sitä vastaan otettaessa koskaan tunnu iloiselta vaan ikävältä asialta, se lopulta antaa näin valmennetuille hedelmänsä: rauhan ja vanhurskauden. Vaikka Luoja kasvattaakin ihmistä koettelemusten ja kärsimysten kautta, totuudellisella tiellä saa myös aina Luojan tukea. Konkreettisesti tätä tukea saa totuudellisen tien opettajan kautta, sillä totuudellisen tien opettaja toimii koko ajan Luojan ohjauksessa ja totuudessa kulkijaa opastaen ja tukien, aina tarvittaessa. Ihmisen oma usko ja oppiminen vaikuttavat aina totuudellisella tiellä kasvamiseen ja sillä etenemiseen. Ilman Luojan totuutta ihmisen on hyvin vaikeaa toimia tässä elämässä Luojan haluamalla, totuudellisella tavalla. Kun ihminen toimii omissa nimissään, eikä Luojan kouluttamana Pyhässä Hengessä, Luojan antamassa totuudessa ja Luojan nimissä, totuus ei ole Luojan totuutta. Apostolit eivät olisi pystyneet levittämään puhdasta evankeliumia ilman Kristuksen nimeä ja Pyhää Henkeä, sillä totuudessa toimimiseen tarvitaan aina Luojan totuudellinen tuki. Vaikka apostoleilla olikin Pyhän Hengen tuki, Luoja koetteli heitä jatkuvasti, että he pysyisivät totuudessa ja totuudellisessa uskossa. Ketkä eivät pysyneet, vaan ottivat vastaan eksytystä eli harhaoppista tietoa ja opetusta Jeesuksesta Kristuksesta ja Hänen tuomastaan totuudesta, menettivät Luojan antaman Pyhän Hengen tuen ja Luojan totuuden, vaikka jatkoivatkin julistustaan. Kun Pyhää Henkeä ei ihmisellä ole, ei ole varmuutta totuudesta eikä pelastumisestakaan. Roomalaiskirjeen sanoin: Sana on lähellä sinua, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi, nimittäin se uskon sana, jota me julistamme. -- Kuinka kukaan voi julistaa, ellei häntä ole lähetetty? -- Mutta kaikki eivät ole olleet evankeliumille kuuliaisia. Jesaja sanookin: 'Herra, kuka on uskonut meidän sanomamme?' Paavalille ei ollut epäselvää se, miten Luojan antama totuus Kristuksessa oli hyvin herkkä saastumaan sen ulkopuolisesta harhaoppisesta tiedosta ja opetuksesta. Hän muistutti jatkuvasti uskovia pysymään tiukasti puhtaassa totuudessa. Toinen kirje Timoteukselle jatkaa tästä: Pyri kaikin voimin osoittautumaan Jumalan silmissä luotettavaksi työntekijäksi, joka ei häpeä työtään ja joka opettaa totuuden sanaa oikein. - Vältä epäpyhiä ja tyhjänpäiväisiä puheita, sillä niiden puhujat menevät jumalattomuudessaan yhä pidemmälle - ja heidän oppinsa leviää kuin syöpä.

Totuudellinen tie on tie, jonka jokainen tälle tielle lähtevä kulkee ihmisenä yksin, vaikka ympärillä onkin muita ihmisiä. Totuudellisella tiellä ymmärretään se, että Luoja on kaikista tärkein asia ihmisen elämässä ja pelastus on mahdollinen vain Kristuksen kautta Pyhän Hengen tukemana. Matteuksen evankeliumissa Jeesus opettaa: Joka rakastaa isäänsä tai äitiänsä enemmän kuin minua, ei kelpaa minulle, eikä se, joka rakastaa poikaansa tai tytärtänsä enemmän kuin minua, kelpaa minulle. Myös Matteuksen evankeliumista löytyvä rakkauden kaksoiskäskyn ensimmäinen käsky kertoo tämän: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. - Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Luoja kutsuu valitsemaansa ihmistä totuudelliselle tielle, kun ihminen on siinä vaiheessa Luojan hänelle luomaa elämänsuunnitelmaa, että Luoja voi hänelle tätä tietä tarjota. Kaikki totuudesta lukevat eivät tälle tielle kuitenkaan lähde, sillä Luoja tietää ja tuntee luomansa ihmisen ja hänen luonteensa, uskonsa ja oppivaisuutensa. Luoja on valinnut omassa totuudessaan kulkevat ihmiset jo aikojen alussa, ennen maapallon luomista, oman suunnitelmansa mukaisesti. Roomalaiskirje opettaa tästä: Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka Hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen. - Ne, jotka Hän edeltäkäsin on valinnut, Hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin että Hänen Poikansa olisi esikoinen suuressa veljesjoukossa. - Ne, jotka Jumala on edeltä määrännyt, Hän on myös kutsunut; ne, jotka Hän on kutsunut, Hän on myös tehnyt vanhurskaiksi; niille, jotka Hän on tehnyt vanhurskaiksi, Hän on myös lahjoittanut kirkkautensa. -- Ei kai Jumala ole epäoikeudenmukainen? Ei suinkaan, - Hän sanoo Moosekselle: 'Minä armahdan kenet tahdon ja osoitan laupeutta kenelle tahdon.' Ratkaisevaa ei siis ole mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se, että Jumala armahtaa.

Koska Luojan antama totuus on eri totuus kuin ihmisten vallitseva totuus tässä hullutusten maailmassa, tätä totuudellista mahdollisuutta Luojan tuntemiseen ja ihmisenä kasvamiseen on hyvin vaikeaa ottaa vastaan. Jesajan kirja kertoo, miksi totuuden vastaanottaminen on tehty vaikeaksi ihmiselle. Seuraava Raamatun kohta ei koske enää vain juutalaisia, jotka eivät ottaneet Jeesusta Messiaana vastaan, vaan tämä kohta on laajentunut koskemaan myös pakanakansoihin kuuluvia Kristukseen uskovia, jotka uskovat Luojaan ja Kristukseen Pyhästä Hengestä osattoman, vääristyneen totuutensa mukaisesti. Pyhän Hengen puuttuminen tässä maailmassa vaikuttaa aina ihmisen uskoon ja toimintaan. Pyhän Hengen puuttuminen vaikuttaa myös aina ihmisen pelastumiseen. Koska luopumus totuudellisesta uskosta on kohdannut koko maailmaa, silloin myös koko maailma saa sille kuuluvat, Luojan antamat, tulevat vitsaukset osakseen. Luoja toimii aina oikeudenmukaisesti. Kun harhaopit kukoistavat ja oikeaa uskoa ei löydy enää mistään, tuo Luoja suunnitelmansa mukaisesti tuomionsa kaikille ihmisille. Kuulemalla kuulkaa älkääkä käsittäkö. Katsomalla katsokaa älkääkä ymmärtäkö. Paaduta tämän kansan sydän, sulje sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se silmillään näkisi, ei korvillaan kuulisi, eikä sydämellään ymmärtäisi - ettei se kääntyisi ja tulisi terveeksi. Minä kysyin: - Kuinka pitkäksi aikaa Herra? Hän vastasi: - Siksi kunnes kaupungit ovat autioina, asukkaita vailla ja talot tyhjillään, kunnes tyhjillä pelloilla vallitsee autius. Roomalaiskirje toteaa, miten Jumalan viha ilmestyy taivaasta ja kohdistuu kaikkeen jumalattomuuteen ja vääryyteen, jota ihmiset tekevät pitäessään totuutta vääryyden vallassa. Totuudellinen tie löytyy kuitenkin Luojan ennalta valitsemien ihmisten elämän polusta, kun tämä hetki on Luojan suunnitelman mukaan oikea. Ilmestyskirja tuo tätä esille seuraavasti: Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän. Kuka avaa tämän oven, saa symbolisesti Luojan Hengen ravintoa eli totuudellista opetusta. Yhdessä aterioiminen tarkoittaa Luojan totuudellisessa Hengessä kasvamista Luojan ohjauksen mukaisesti, mutta todellinen kasvu ja uskon vahvistuminen tapahtuvat kuitenkin Luojan antamista koettelemuksista, haasteista ja kärsimyksestä oppimalla, ei lukemalla eikä kirjoituksia tutkimalla.

Totuudellinen tie ei ole helppo tie, mutta tukea ja opastusta saa kuitenkin aina silloin, kun sitä tarvitsee. Totuudellisella tiellä kulkeminen tapahtuu ihmisen omassa arjessa, muiden ihmisten kanssa, korostamatta omaa totuudellista tietä kenellekään. Omaa totuudellista tietä ja sen kokemuksia ei jaeta muille ihmisille, ei edes läheisille, vaan tällä tiellä keskitytään kulkemaan Luojan tahdon mukaisesti Häneen kuuliaisesti keskittyen. Luojaan keskittyminen tarkoittaa myös sitä, että ihminen ymmärtää sen, että Jeesus Kristus oli Sanansa kautta ihmiseksi syntynyt Luoja. Totuudellisen tien opettaja on ihmisistä ainut, kenen kanssa omia koettelemuksia käydään läpi, jotta niistä voidaan oppia. Tämä tie ei ole ihmiselle itselleen omien koettelemuksien ja kokemusten esilletuomisen, muiden kanssa vertailun, mainostamisen tai itseensä keskittymisen tie. Totuudellisella tiellä ymmärretään se, että ihminen saa kaiken Luojalta, oman persoonansa ja luonteensa, oman elämän vaiheet, voimaa elää sekä itselle annetut kyvyt ja lahjat. Kunnia kaikesta kuuluu aina Luojalle, ei ihmiselle itselleen. Totuudellinen tie on hiljainen, vaatimaton ja nöyrän ihmisen tie. Ihmisen nöyryys tällä tiellä tarkoittaa Luojan edessä nöyränä olemista ja toimimista, ei ihmisille nöyristelemistä, sillä ihmisten tapa toimia on erilainen kuin Luojan tapa toimia. Jokainen tälle tielle lähtevä kasvaa todellisessa uskossa ja totuudessa yksilöllisesti ja saa juuri sellaista ohjausta ja opetusta Luojalta, jota hän henkilökohtaisesti tarvitsee. Totuudellisella tiellä kulkeva ottaa vastaan Luojan antamaa puhdasta totuutta, ei sitä totuutta, jota maailma jakaa. Nämä totuudet eivät saa sotkeutua keskenään, sillä ihminen pelastuu vain Luojan antaman puhtaan totuuden kautta. Paavali tuo esille puhtaan totuuden merkitystä ja sen herkästi tapahtuvaa saastumista toisessa kirjeessään korinttilaisille: Vartioin teitä intohimoisesti Jumalan puolesta. -- Pelkään kuitenkin, että niin kuin käärme kavalasti petti Eevan, teidän mielenne turmeltuu ettekä enää ole vilpittömiä ja puhtaita suhteessanne Kristukseen. - Jos joku tulee luoksenne ja julistaa toista Jeesusta kuin me olemme julistaneet, jos te saatte jonkun toisen hengen kuin sen, jonka olette jo saaneet tai toisen evankeliumin kuin sen jonka olette jo ottaneet vastaan, niin sellaista te kyllä hyvin siedätte.

Totuudellisen tien koulutus on tarkoitettu niille ihmisille, jotka Luojan kutsumina etsivät omassa elämässään puhdasta, perimmäistä totuutta Luojasta ja Kristuksesta ja haluavat toimia Luojan totuudessa ja todellisessa lähimmäisenrakkaudessa Luojan tahdon mukaisesti. Totuudellinen usko, sydämen teot, sydämen ajatukset ja Luojan tahdon mukainen elämä kuuluvat aina totuudelliselle tielle, ja näitä kaikkia opetellaan tällä tiellä. Ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä kehoitetaan; älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa. - Siitä me ymmärrämme, että totuus on meissä, ja me voimme Hänen edessään rauhoittaa sydämemme, - jos se meitä jostakin syyttää. Jumala on meidän sydäntämme suurempi ja tietää kaiken. Oman kehittymisen voi todeta konkreettisesti totuudellisella tiellä, sillä totuudessa kasvaminen näkyy suoraan totuudellisen tien kulkijan omissa ajatuksissa, sanoissa ja teoissa. Kasvaminen näkyy myös kiitollisuuden lisääntymisessä ja luottamuksessa Luojaa kohtaan sekä ymmärryksessä siitä, että Luoja koettelee ihmistä, jotta ihminen voi totuudessa kasvaa. Kun totuudellisella tiellä löytyy nöyryys, kunnioitus ja kiitollisuus Luojaa kohtaan, löytyy myös terve Herran pelko. Ihminen ei itse näitä asioita kykene saavuttamaan, mutta kun hän etenee totuudellisella tiellä oppien ja kasvaen, Luoja antaa myös näitä asioita ihmiselle. Totuudellisella tiellä Luoja antaa ihmiselle myös omaa rauhaansa. Totuudellisella tiellä kulkeminen edellyttää aina Luojan ja Kristuksen ymmärtämistä ja tunnustamista puhtaassa totuudessa, sekä Heidän asettamistaan ensimmäiselle sijalle omassa elämässä. Kaikki muu tulee vasta tämän jälkeen. Luojan tarjoama totuudellinen tie opettaa ihmistä elämään Luojan totuudessa Jeesuksen antaman rakkauden kaksoiskäskyn mukaisesti. Totuudellinen tie vahvistaa Luojan ohjausta ja tukea ihmisen elämässä sekä antaa Hänen lupauksensa mukaisesti ihmiselle myös mahdollisuuden ikuiseen elämään maallisen elämän päättymisen jälkeen. Johanneksen evankeliumissa tiivistyy Luojan antaman totuudellisen tien sanoma Jeesuksen kertomana: Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.

Ihmisen pelastumiseen ei riitä vain usko Luojaan ja Kristukseen, sillä ihmisen pelastumiseen tarvitaan aina myös Luojan antamia koettelemuksia ja kärsimyksiä sekä Pyhän Hengen tuki. Vasta Luojan totuudessa annetuista koettelemuksista ja kärsimyksistä oppimalla ja Pyhän Hengen tuen avulla ihminen pysyy keskittyneenä Luojaan ja pysyy todellisessa, puhtaassa uskossa sekä hän pystyy myös tekemään niitä lähimmäisenrakkauden tekoja, joita Luoja ihmiseltä edellyttää. Pyhän Hengen tukemana ihminen pystyy myös elämään maan päällä sitä elämää, jota Luoja tahtoo ihmisen totuudessa elävän. Luoja antaa Pyhän Henkensä kuitenkin ihmiselle, joka toimii ainoastaan Luojan totuudessa, eikä ihmisten jakamassa totuudessa, joka on saastunut. Tähän puhtaaseen totuuteen Luoja kouluttaa ja koettelee ihmistä. Tämä kaikki tulee hyvin selkeästi ilmi Raamatusta, kun lukee apostolien kokemuksista ja heidän toimimisestaan Luojan ohjauksessa ja totuudessa. Toinen kirje korinttilaisille kertoo tästä asiasta. Kaikessa me osoitamme olevamme Jumalan palvelijoita. Me kestämme sitkeästi vaikeudet, vaivat ja ahdingot, ruoskimiset, vankeudet, mellakat, raadannan, valvomisen ja paastoamisen. Mielemme on puhdas, meillä on tietoa, kärsivällisyyttä ja ystävällisyyttä, meillä on Pyhä Henki, vilpitön rakkaus, totuuden sana ja Jumalan voima. Luoja opetti Sanassaan Jeesuksena Kristuksena ensin opetuslapsia, ennen kuin heille voitiin Pyhä Henki antaa. Oma totuudellinen elämäntehtävä, joka tapahtuu Luojan ohjauksessa, aukeaa totuudellisen tien koulutuksen edetessä ja kulkijan kehittyessä tällä tiellä. Totuudelliseen elämäntehtävään tarvitaan aina Pyhä Henki avuksi, sillä ihminen ei yksin kykene pysymään Luojan totuudessa ja elämään sen mukaisesti. Kun ihminen etenee tarpeeksi pitkälle totuudellisella tiellä, vahva usko, totuuden tunteminen ja vahvistunut Luojan ohjaus vaikuttavat ihmiseen niin, että totuudellisen tien kulkija tunnistaa jo synnin ja välttää itse tekemästä sitä. Ei Luoja anna ihmiselle syntejä anteeksi, jos ihminen ei opi ja tekee samat synnit aina uudestaan eikä kadu tekojaan. Luoja ei anna myöskään ihmiselle syntejä anteeksi, jos ihminen jatkaa elämäänsä samaan tapaan kuten ennenkin, eikä uudistu mieleltään ja hengeltään ja ala elämään Luojan tahdon mukaisesti. Vaikka Luoja sovitti ihmisten synnit Sanansa kautta Jeesuksena Kristuksena ristinkuolemallaan, ei syntiä tekevä ihminen pelastu automaattisesti vain uskonsa voimalla. Luoja ei sovittanut ristillä kaikkien maailman ihmisten syntejä, vaan oman kansansa Vanhan liiton aikaiset synnit ja niiden valittujen ihmisten synnit, jotka pystyvät kulkemaan Hänen totuudessaan, totuudellisella tiellä, kutsun saatuaan, koettelemuksissa ja kärsimyksissä kasvaen, loppuun asti. Kun ihminen lähtee totuudelliselle tielle, Luoja alkaa nostamaan ihmisen tietoisuuteen hänen syntejään, jotta ihminen ymmärtäisi katua ja hävetä niitä sekä oppia niistä. Ilman ihmisen omaa anteeksiantamista ei Luojakaan anna ihmiselle anteeksi. Ihmisen tulee kaikin tavoin pyrkiä elämään niinkuin Jeesus eli ihmisenä, Luojaan kuuliaisesti ja nöyrästi keskittyen, totuudellisesti uskoen, kärsimykset ja koettelemukset vastaanottaen, syntiä tekemättä ja lähimmäisenrakkaudessa toimien. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ihmisen on tässä ajassa elettävä aivan eri tavalla, kuin tavalliset ihmiset elävät tämän maailman hullutusten vietävinä. Ihmisen ei tule rakastaa tätä maailmaa ja siihen liittyviä asioita, sillä ihmisen tulee hylätä syntinen elämänsä ja todella katua syntisyyttään ja löytää nöyryys Luojan edessä. Jaakobin kirjeessä painotetaan tätä asiaa. Te uskottomat! Ettekö tiedä, että rakkaus maailmaan on vihaa Jumalaa kohtaan? Joka tahtoo olla maailman ystävä, asettuu Jumalan viholliseksi. - Vai luuletteko, että Raamattu syyttä sanoo: 'Mustasukkaisen kiihkeästi Hän halajaa Henkeä, jonka on meihin pannut?' - Mutta vielä suurempi on se armo, jonka Hän antaa. Siksi Raamattu sanoo: - Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille Hän antaa armon. - Taipukaa siis Jumalan alaisuuteen, mutta vastustakaa Paholaista, niin se lakkaa ahdistamasta teitä. - Lähestykää Jumalaa, niin Hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, synnintekijät, puhdistakaa sydämenne, te kahtaalle horjuvat! - Tuntekaa kurjuutenne, surkaa ja itkekää! Kääntyköön naurunne murheeksi, ilonne masennukseksi. - Nöyrtykää Herran edessä, niin Hän on teidät korottava. Vasta totuudellisella tiellä Luoja antaa ihmiselle oikean elämisen mallin, jolloin ihminen tajuaa oman elämänsä mielettömyyden ja pystyy elämään Luojan totuudessa eikä ihmisten harhaisessa ja eksyttävässä totuudessa ja eksyttävällä, maallisella tavalla. Kun ihminen kulkee Luojan totuudessa ja ottaa kiitollisena Luojalta kaiken vastaan, mitä Hän antaa, alkaa Luoja ihmisen oppimisen ja oikean uskon seurauksena ottaa Luojan totuudessa kulkevalta himoja ja haluja pois. Näin ei Paholainen enää ahdista ihmistä samalla tavalla, sillä ihmistä kiusaa aina hänen himonsa ja halunsa. Matteuksen evankeliumissa Jeesus kehottaa: Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän Taivaallinen Isänne on täydellinen. Koska ihminen ei kuitenkaan pysty samaan täydellisyyteen kuin Luoja ja Kristus, vaikka haluaisikin toimia kaikessa Luojan antaman totuuden mukaisesti, pelastuminen on mahdollista täydellisen Luojan eli Jeesuksen Kristuksen puhtaan uhrin kautta. Kun ihminen todella haluaa toimia kaikessa Luojan tahdon mukaisesti vaikka ei aina pystykään siihen, mutta katuu nöyränä tekojaan, omaa Herran pelkoa ja kuuliaisuutta sekä välttää tekemästä enää syntiä, Luoja antaa ihmiselle armonsa kautta hänen syntejään anteeksi ja ihminen voi pelastua Kristuksen kautta. Jeesus Kristus lunasti ja sovitti ristillä nimenomaan juutalaisten Vanhan liiton aikaiset synnit sekä niiden valittujen synnit, jotka Luoja on etukäteen valinnut kulkemaan Hänen totuudessaan. Valitut ovat tiettyjen valittujen juutalaisten lisäksi myös niitä ihmisiä, joita Luoja on valinnut muista kansoista eli pakanakansoista. Kristittyjen on hyvä muistaa, mistä kristinusko on lähtöisin, juutalaisten keskuuteen syntyneestä Jeesuksesta Kristuksesta eli Ihmisen Pojaksi syntyneestä Luojan Sanasta ja levittäjinä olivat nimenomaan alunperin juutalaiset. Heprealaiskirje kertoo Jeesuksen Kristuksen uhrista, seuraavin sanoin: Sitä varten Kristus on tullut Uuden liiton välittäjäksi, että Hänen kuolemansa vapauttaisi kaikki ensimmäisen liiton aikana tapahtuneista rikkomuksista ja että kutsutut niin saisivat heille luvatun iankaikkisen perinnön. Perinnöstä osallisia olivat profeettojen lisäksi apostolit, jotka olivat Luojan valitsemia ja kutsumia ja jotka pysyivät Luojan Kristuksena antamassa totuudessa loppuun saakka. Toinen korinttilaiskirje kertoo, miten Luoja toimi heissä. Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä ja Jumala puhuu meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa. - Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me Hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden. Jokaisen ihmisen tulee tavoitella Luojaa ja Kristusta kaikin tavoin, sillä ihmisellä itsellään ei ole varmuutta omasta pelastumisestaan. Helvetin vaihtuminen tuonelaksi on aina ihmiselle parempi vaihtoehto, jos pelastusta ei ole tarjolla eikä ihminen kuulu Luojan valittuihin.

Allekirjoittanut on ainut totuudellisen tien kouluttaja, joka toimii Luojan ohjauksessa ja totuudessa. Koulutusta ei voi opiskella etäopiskeluna, vaan koulutus vaatii vähintään kuukausittaisen henkilökohtaisen tapaamisen. Totuudelliseen tiehen kuuluva opetus, tukeminen, totuudelliseen kasvuun liittyvä keskustelu ja kouluttautujan omaan elämäntehtävään opastaminen ovat maksuttomia. Koulutus käsittää kaksi tasoa, joilla opitaan Luojan tahdon ja suunnitelman mukaisesti. Koulutuksen ensimmäisellä tasolla keskitytään oppimaan ja kasvamaan erilaisista koetuista negatiivisista koettelemuksista, joita ihmiseen on kertynyt jo lapsuudesta saakka sekä keskitytään myös oppimaan ja toimimaan Luojan totuudessa. Koulutukseen liittyvä oppiminen tapahtuu ihmisen normaalissa arjessa Luojan valitsemien haasteiden ja koettelemusten kautta. Totuudellisen tien opettaja tukee ja opettaa kouluttautujaa Luojan tahdon mukaisesti. Koulutukseen liittyy aina säännöllinen tapaaminen sekä oppimista tukeva keskustelu, jotta haastavassa koulutuksessa pystytään etenemään. Koulutuksen toisella tasolla ihmiselle aukeaa hänen oma totuudellinen elämäntehtävänsä Luojan ohjauksessa, jolloin totuudellisen tien kulkija voi vastaanottaa Pyhän Hengen. Totuudellinen elämäntehtävä on aina jokaiselle ihmiselle hänen persoonaansa soveltuva tehtävä, joka on hänelle luonnollinen ja luonteenomainen tapa elää ja toimia muiden ihmisten kanssa Luojan totuudessa. Kun Pyhää Henkeä ei ole ihmisillä aikoihin ollut, niin sitä ei nyt vastaanoteta valtavina herätyksellisinä kokemuksina tai ihmeellisinä voimatekoina, vaan paljon vähäeleisemmin, mutta edelleen totuudellisen opetuksen ja Luojan antamien koettelemusten ja kärsimysten kautta. Koska ihmiset eivät pystyneet pitämään itsellään Luojan antamaa Pyhää Henkeä, sitä ei ole enää mahdollisuus vastaanottaa samalla tavalla kuin Jeesuksen opetuslapsien aikaan, sillä maailma on muuttunut. Hurmoshenkisyys ei Pyhän Hengen vastaanottamiseen tässä ajassa kuulu. Pyhä Henki on Luojan antama tuki, mutta Luoja antaa tätä tukeaan ihmisille aina suunnitelmansa mukaisesti ja ainoastaan puhtaassa totuudessa. Totuudellisella tiellä pyritään toimimaan jatkuvasti Luojan totuudessa, ei tämän maailman mukaisesti eikä opittujen ja totuttujen, uskontoon liittyvien toimintatapojen eikä ajatusten mukaisesti. Totuudellisella tiellä negatiivinen toimintatapa vähenee, eikä sen ole hyvä tulla enää oppimisen myötä Luojan antamissa koettelemuksissakaan ihmisestä läpi, ei sanoissa, teoissa eikä ajatuksissakaan. Kasvaminen oikeaan uskoon, oikeaan totuuteen ja Luojan totuudessa elämiseen, Herran pelkoon, kiitollisuuteen ja puhtaaseen lähimmäisenrakkauteen ei tapahdu kuitenkaan hetkessä, vaan se vaatii opettelua, kasvamista ja aikaa. Kun Luoja kouluttaa tässä asiassa, ihminen joutuu oppimansa eteen tekemään tosissaan töitä. Totuudellisella tiellä vaaditaan ihmiseltä aina kestävyttä, sillä ihmistä kouluttaa Luoja, eikä toinen ihminen. Heprealaiskirjeessä korostetaan myös tätä asiaa. Kestävyys on teille tarpeen, jotta pystyisitte täyttämään Jumalan tahdon ja siten saisitte omaksenne sen, minkä Hän on luvannut. - Onhan sanottu näin: - Vähän aikaa vielä, vain vähän aikaa, niin tulee Se, jonka on määrä tulla, eikä Hän viivyttele. - Kun vanhurskas palvelijani uskoo, hän saa elää, mutta jos hän luopuu, en häntä hyväksy.

Totuudellisen tien kulkijan koettelemukset ja haasteet tiukkenevat totuudellisen tien toisella tasolla, kun kulkija kasvaa ja etenee. Vaikka koettelemukset kasvavatkin, kouluttautujalla on koulutuksen ensimmäisellä tasolla opittua totuudellista pääomaa ja totuudellista uskoa, jotka molemmat vahvistavat toisella tasolla kulkemista opettamisen ja tukemisen lisäksi. Koulutuksen edetessä Luojan antamia koettelemuksia ja kärsimyksiä opetellaan ottamaan kiitollisuudella ja ilolla, eikä negatiivisuuden kautta vastaan, koska niiden avulla kulkija kehittyy ja etenee totuudellisella tiellä kohti Luojaa. Koettelemukset ja haasteet eivät tässä koulutuksessa ole koskaan niin suuria, etteikö ihminen pystyisi selviytymään niistä. Luojan antamia koettelemuksia avataan myös Ensimmäisessä korinttilaiskirjeessä. Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukseen Hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää. Luoja koettelee totuudellisella tiellä ihmistä juuri sen verran, kun hän pystyy vastaanottamaan turvallisesti. Haasteellisella tiellä negatiivisuutta kuitenkin kertyy ja näistä negatiivisista asioista keskustellaan jokaisen sovitun tapaamisen aikana, sillä tämä negatiivisuus ihmisessä vaikeuttaa aina totuudesta oppimista sekä totuudellisella tiellä kehittymistä ja etenemistä. Tapaamisessa käydään aina läpi kouluttautujan saamia koettelemuksia ja niitä tilanteita, joiden kautta oppimista tapahtuu ja myös etenemistä tapahtuu. Totuudellisella tiellä eteneminen riippuu aina etenijästä itsestään, sillä jokaisen ihmisen totuudellinen tie on erilainen kuin kanssakulkijansa. Tukea tällä tiellä saa aina tarvittaessa, tapaamisaikojen ulkopuolella, aina silloin kuin tukea tarvitaan. Ilman totuudellista opettajaa ja tukijaa haastavalla totuudellisella tiellä ei ihminen pysty yksin etenemään. Luojan Hengen antamat viestit ja unet tarvitsevat aina Luojan kouluttaman totuudellisen tulkitsijan, vaikka totuudellisen tien kulkija opetteleekin Luojan kouluttamana tulkitsemaan viestejä aina ensin itse. Totuudellisen tien opettaja toimii joka hetki Luojan ohjauksessa opettaessaan ja tukiessaan totuudellisen tien kulkijoita. Totuudellisen tien koulutus on haasteellista ja pitkäkestoista, koska tällä koulutuksella tavoitellaan totuudellista yhteyttä ja lopulta totuudellista kosketusta Luojaan. Ilman totuudellista uskoa Luojan totuudellisen kosketuksen eli Pyhän Hengen vastaanottaminen ei ole mahdollista. Totuudellisella tiellä, sen toisella tasolla, totuudellisen tien kulkija saa vastaanottaa oman totuudellisen elämäntehtävänsä Luojalta. Elämäntehtävä ei ole koskaan liian vaikea kyseiselle ihmiselle, vaan Luoja räätälöi totuudellisen tien kulkijalle oman elämäntehtävän, jossa on luonnollista toimia Luojan ohjauksessa. Useinkin tämä työ voi olla yksinkertaisesti lähimmäisenrakkaudessa toimimista.

Luoja edellyttää aina ihmiseltä uskossa ja totuudessa kasvamista. Toinen tessalonikalaiskirje kertoo tästä: Meidän tulee aina kiittää Jumalaa teidän vuoksenne, veljet. Siihen on täysi syy, koska teidän uskonne kasvaa kasvamistaan ja koska rakkaus toisianne kohtaan yhä lisääntyy teissä kaikissa. Me voimmekin ylpeinä kertoa Jumalan seurakunnissa teistä ja teidän kestävyydestänne ja uskostanne kaikissa vainoissa ja ahdingoissa, joiden keskellä elätte. Ne todistavat Jumalan oikeudenmukaisesta tuomiosta, siitä, että Hän hyväksyy teidät valtakuntaansa, jonka vuoksi te nyt myös kärsitte. Ihmisen pelastumiseen tarvitaan aina Luojan antaman totuudellisen tien kulkeminen loppuun asti ja tämä tie käsittää myös Luojan antamat koettelemukset ja kärsimykset, joiden avulla Hän opettaa ja mittaa ihmistä. Ensimmäinen Pietarin kirje opastaa ihmistä kärsimyksissä. Armoahan se on, jos joku omassatunnossaan Jumalaan sidottuna joutuu syyttömästi kestämään kärsimyksiä. - Mitä erinomaista siinä on, jos te kestätte silloin, kun teitä kuritetaan tehtyänne väärin? Jos te sen sijaan kestätte silloin, kun joudutte kärsimään tehtyänne oikein, se on Jumalalta tulevaa armoa. - Sillä siihen teidät on kutsuttu. Kärsihän Kristuskin teidän puolestanne ja jätti teille esikuvan, jotta seuraisitte Hänen jälkiään. Nykyihmiseen liittyy kuitenkin hyvin vahvasti mukavuudenhalu, joka kavahtaa kaikkea koettelemiseen ja kärsimiseen viittaavaa, josta tulee päästä pois tai kasvaa eroon. Mukavuudenhalu liittyy aina maalliseen elämään, sen tavallisiin, totuttuihin ja tuttuihin tapoihin, mukavuuksiin ja nautintoihin mutta myös tekemättömyyteen, joiden mukaan elämällä ihminen ei kasva Luojan totuudessa. Totuudelliselle tielle lähteminen edellyttää kuvaannollisesti ihmisen menemistä siitä ahtaasta portista, josta Jeesus opetti Vuorisaarnassaan. Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen. Monet Luojan sanan julistajat tarjoavat tämän opetuksen vastaisesti kuitenkin kaikille ihmisille pelastusta, kunhan vain ihminen uskoo Luojaan ja Kristukseen. Ahdas portti ja kapea tie ei kumpikaan lupaa ihmiselle helppoa kulkua Kristuksen tiellä, päinvastoin. Kaikki ihmiset eivät myöskään pelastu, sillä kaikki ihmiset eivät ole Luojan valittuja. Sillä on syynsä, että vain osa ihmisistä pelastuu, sillä tämä kaikki liittyy Luojan suunnitelmaan ja tulevaan, uuteen aikaan. Ihmisen uskoa mittaavien koettelemusten ja kärsimysten avulla Luoja erottelee jyvät akanoista. Usko tulee aina kuulemisesta, ja totuudellinen usko tulee nimenomaan totuuden kuulemisesta ja tässä totuudessa toimimisesta, mutta ei ilman Luojan antamia kärsimyksiä ja koettelemuksia. Kaikki ihmiset eivät tähän totuudelliseen uskoon ja sen vaatimiin tekoihin ja niissä kasvamiseen pysty, sillä vain Luojan valitsemat ihmiset, valitut, pystyvät, koska heillä on tähän vaadittava Luojan antama tuki. Katteettomat lupaukset vievät ihmisen pettävälle tielle, sillä pelastusta ei voi ihminen kenellekään toiselle ihmiselle luvata. Ihminen ei tunne Luojan suunnitelmaa eikä tiedä sitä, ketkä ovat Luojan valittuja. Ilmestyskirja kehottaa: Jolla on korvat se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille. Mitä avoimempi Luojan valitsema ihminen on Hänen antamalleen totuudelle ja mitä vahvempi totuudellinen usko ihmisellä on, sitä nopeammin hän etenee Luojan koettelemalla totuudellisella tiellä. Usko ei ole pelkkä tunne ihmisen rinnassa, vaan usko perustuu aina siihen tietoon, jota Luoja ihmisille antaa. Usko perustuu aina viisauteen ja järkeen, sillä Luoja on mittaamaton viisaus ja järki. Luoja on myös se, joka ihmiselle viisautta ja järkeä antaa, suunnitelmansa mukaisesti. Ensimmäisessä korinttilaiskirjeessä Paavali kertoo: Me julistamme Jumalan salaista, kätkettyä viisautta, jonka Hän jo ennen aikojen alkua on määrännyt meidän kirkkaudeksemme. Luojan viisaus on ihmisiltä salattua, sillä Luojan oma viisaus ei vallitse maan päällä eikä Luoja jaa tätä viisautta kuin totuudessa Pyhän Henkensä kautta valitsemilleen ihmisille. Ihmisen on kuitenkin vaikea nähdä uskoa järjen ja viisauden näkökulmasta. Efesolaiskirjeessä opastetaan: Katsokaa siis tarkkaan, miten elätte: älkää eläkö tyhmien tavoin, vaan niin kuin viisaat. - Käyttäkää oikein jokainen hetki, sillä tämä aika on paha. - Älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää, mikä on Herran tahto. Ihmisen elämänkulku siihen liittyvine asioineen, ympäristöineen ja ihmisten totuuksineen perustuu Luojan antamaan hullutukseen, jonka ihminen tulkitsee omasta, maanpäällisestä näkökulmastaan ainoaksi oikeaksi tiedoksi, totuudeksi ja viisaudeksi. Ihmisen ei tule elää tämän maailman tapojen mukaan, vaan Luojan antaman totuudellisen ohjauksen mukaan. Edelleen Paavali avaa tätä asiaa samassa kirjeessä: Tämän maailman viisaus on näet Jumalan silmissä hulluutta. Onhan kirjoitettu: – Hän vangitsee viisaat heidän omaan viekkauteensa. - Ja samoin: – Herra tietää viisaiden ajatukset, Hän näkee ne turhanpäiväisiksi.

Totuudellinen sydämen viisaus, joka on Luojaan totuudellisesti uskomista ja Hänessä toimimista, on eri asia kuin maanpäällinen viisaus. Pelkkä totuudellisen tiedon vastaanottaminen ja siihen uskominen ei kuitenkaan totuudelliseen uskoon riitä, vaan annettu tieto tulee sisäistää ja toimia sen mukaisesti. Vasta tällöin voidaan puhua ihmisen totuudellisesta uskosta, jonka avulla ihmiselle annetaan mahdollisuus pelastua. Luoja koettelee ja mittaa aina ihmisen uskoa ja usko vahvistuu vasta Luojan antamien koettelemusten ja kärsimysten kautta. Totuudellisen kasvun seurauksena löytyy vasta oikea nöyryys, kiitollisuus, kuuliaisuus ja Herran pelko. Vahvalle uskolle on tyypillistä myös se, että uskotaan siihen, mitä ei nähdä, mutta sen tiedetään olevan olemassa. Heprealaiskirje kertoo, miten uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan Sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä. Luoja itse on ihmiselle näkymätön voima. Luoja on luonut Sanansa kautta kaiken, niin näkyvän maailman maailmankaikkeuksineen kuin Luojan näkymättömän henkimaailmankin. Koska uskominen näkymättömään on aina suurempaa kuin uskominen näkyvään, eikö Luoja koettele silloin ihmisen uskoa myös näkyvän kautta? Näkyviin asioihin voidaan lukea näyt ja ilmestykset sekä erilaiset hämmästyttävät unet, kokemukset ja ihmeet ja yliluonnolliset asiat, joita ihminen saa. Luoja eksyttää ihmistä hyvin usein näkyvän kautta. Näky, jonka Luoja antaa, ja etenkin, jos näky on totuudesta, on vaikea tulkittava. Raamatun profeettojen näkemät näyt, joita he ovat kuvanneet, eivät aukea ilman Pyhää Henkeä Raamatun lukijoille eikä tulkitsijoille. Esimerkiksi Johanneksen näkemä näky neljän enkelin liikkeelle laittamasta ratsuväestä, jota hän Ilmestyskirjassa kuvaa, on näky siitä, mitä hän konkreettisesti näki tulevasta. Niin päästettiin irti nämä neljä enkeliä, jotka olivat valmiina tätä tuntia, päivää, kuukautta ja vuotta varten: niiden oli määrä surmata kolmannes koko ihmiskunnasta. - Niillä oli ratsuväkeä kaksikymmentätuhatta kertaa kymmenentuhatta sotilasta; minä kuulin joukkojen lukumäärän. - Tällaisia olivat näyssäni ratsut ja ratsastajat: niillä oli tulipunaiset, savunsiniset ja rikinkeltaiset rintapanssarit, ja hevosilla oli kuin leijonan pää ja niiden suusta suitsi tulta, savua ja rikin katkua. - Näihin kolmeen vitsaukseen -tuleen, savuun ja rikin katkuun, jotka suitsivat hevosten suusta - kuoli kolmannes ihmiskunnasta. - Hevosten voima oli niiden suussa ja hännässä. Häntä oli kuin käärme, ja sillä oli käärmeen pää, jolla se tuotti tuhoa. Neljä kuvaa lukuna Luojan antamia kirouksia ja tässä lopun ajassa se kuvaa Luojan antamia vitsauksia. Määritelty aika kuvaa Luojan toteutuvaa suunnitelmaa ja juuri oikeaa ajankohtaa Luojan antamille tuomioille. Luoja ei näytä tässä näyssä Johannekselle mitään tulevaisuuden tappokonetta eikä sodankäynnin modernia asetta, vaan Hän näytti symbolisen näyn, joka oli täsmälleen se, mitä Johannes kuvaili. Näky kertoo tätä maailmaa koskettavasta tulevasta tuhosta, Jumalan vihasta. Tulipunainen, savunsininen ja rikinkeltainen kuvaavat jo osittain selvennettynä tulta ja savua sekä rikin katkuna myrkyllistä ilmaa, jota on vaikeaa hengittää. Hevoset, joilla on leijonan pää ja häntänä käärmeen pää kuvaavat kaikki jotakin sellaista kauhistuttavaa, ennennäkemätöntä tuhovoimaa, jota ihminen ei ole koskaan aikaisemmin kokenut. Hevosilla ja ratsastajilla on panssarit ja näiden kautta tuodaan esille sitä, miten tämä Luojan tuhovoima on voittamatonta ja pysäyttämätöntä. Ratsastajia on tietty, laskettu määrä ja tätä kuvaava määrä tuhovoimaa aiheuttaa tietyn määrän tuhoa Luojan valitsemalle alueelle ja sen ihmisille. Koska totuus on salattua, Luoja näyttää hyvin monia totuudellisia asioita symboliikan kautta. Hengellisyys-välilehdellä avataan Hesekielin saamaa näkyä, joka liittyy myös Luojan antamiin, tuleviin tuomioihin. Moni kertoo omia olettamiaan ennusunia, näkyjään tai profetioitaan muille ihmisille ja uskoo, että uni tai näky tulee suoraan Luojan totuudesta ja on Luojan totuudellinen viesti kaikille jaettavaksi. Heikko usko tarvitsee vakuuttavia ja näkyviä ihmetekoja, unia ja näkyjä, sillä moni ihminen uskoo vasta kun näkee ja moni uskova kokee uskonsa vain vahvistuvan ja lähentyvänsä Luojaa tai Kristusta annetuista näkyvistä asioista. Ihminen ei vain ymmärrä sitä, että Luoja eksyttää ihmistä monen näkyvän ja ihmeellisen asian kautta. Kun totuudesta ei tiedä, eikä Pyhää Henkeä ihmisellä ole, ihminen ottaa hyvin herkästi vastaan Luojan antamaa eksytystä totuutena.

Totuudellisella tiellä näkyihin ja ihmeisiin ei keskitytä, eikä niitä tavoitella, sillä Luojan Henki tuo totuudellisen tien kulkijalle tiettyjä asioita oikea-aikaisesti, silloin kun Hän katsoo, että se on tarpeellista. Totuudellisella tiellä näyt eivät tule hurmoshenkisyydessä vaan täysin luonnollisella tavalla. Totuudellisella tiellä omia näkyjä tai unia ei kerrota muille, sillä Luoja kasvattaa ihmistä myös tietoisuuteen vaikuttamisen kautta. Edellä mainitut, ihmistä hämmästyttävät näyt ja ihmeet liittyvät tässä ajassa yleisesti ihmisen eksyttämiseen, mutta totuudellisen tien koulutuksessa unien ja näkyjen kautta voidaan tuoda Luojan Hengen viestejä ja opetusta totuudellisen tien kulkijalle. Viestien ja opetusten tulkinta varmistetaan totuudellisella tiellä aina totuudellisen tien opettajan kautta, koska väärintulkinnan vaara on suuri. Totuudellisen tien kulkija saa itse Luojan Hengeltä apua tulkintoihin aina oman tasonsa mukaisesti, siksi kaikki nämä saadut asiat käydään yhdessä opettajan kanssa läpi totuudessa kasvamisen ja etenemisen mahdollistamiseksi. Koska Luojan Henki vaikuttaa ihmisen elämässä ihan kaikissa asioissa, monien tavallisten, maallisten asioiden kautta kasvetaan myös totuudellisella tiellä. Luoja vie ihmistä asioihin, joissa Hän haluaa ihmistä kasvattaa. Ihmiselle Luojan ohjauksessa oppiminen on mahdollista tietoisuuden kautta sekä kokemalla opittavia asioita 'kantapään' kautta myös konkreettisesti. Kaikki nämä koetut asiat käydään tapaamisissa läpi, jotta oppimista tapahtuu ja asiat eivät jää puolitiehen, jolloin niitä ei ymmärretä, eikä niistä opita. Koettelemukset ja kärsimykset kuuluvat aina Luojan totuudessa kulkevan ihmisen elämään. Raamatusta on selvästi luettavissa, miten myös Jeesusta Kristusta itseään koeteltiin erämaassa, sekä Häntä seuraavia opetuslapsia ja apostoleja koeteltiin myös uskossa koko heidän toimimisensa ajan. Ensimmäinen Pietarin kirje kertoo koettelemuksista seuraavasti: Rakkaat ystävät, älkää oudoksuko sitä tulta ja hehkua, jossa teitä koetellaan, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa. - Iloitkaa päinvastoin sitä enemmän, mitä enemmän pääsette osallisiksi Kristuksen kärsimyksistä, jotta saisitte iloita ja riemuita myös silloin, kun Hänen kirkkautensa ilmestyy. Kun Raamattua tulkitaan virheellisesti Pyhän Hengen osalta, tämän päivän hengellisyydessä koettuja hyvin näkyviä ihmetekoja ei osata tunnistaa ihmisen eksytykseksi. Eksytys on monin paikoin hyvin vaikeaa tunnistaa, mutta se liittyy aina ihmisen uskon koetteluun, johon liittyy Luojan Kristuksessa annettu totuudellisuus sekä lähimmäisenrakkaus. Raamatussa kerrotaan selvin sanoin eksytyksestä, mutta jos tämän asian sivuuttaa omassa uskossaan, voi olla varma siitä, että Luoja koettelee juuri tässä asiassa. Ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä kerrotaan eksytyksestä seuraavasti: Te, lapseni, olette Jumalasta, ja te olette voittaneet nuo väärät profeetat, sillä se, joka on teissä, on suurempi kuin se, joka on maailmassa. He ovat maailmasta. Maailmasta on se, mitä he puhuvat, ja maailma kuuntelee heitä. Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä, mutta joka ei ole Jumalasta, se ei meitä kuuntele. Tästä me tunnemme Totuuden Hengen ja Eksytyksen Hengen.

Yksikään ihminen ei ole vapaa Luojan Hengen antamasta eksytyksestä. Luoja eksyttää ihmistä valheeseen, henkisen ihmisen lisäksi myös uskovaa kristittyä, totuuden vääristelemisen, itsensä korottamisen, mammonan haalimisen ja maailman rakastamisen tähden. Moni uskoo toimivansa Pyhän Hengen tukemana tässä elämässä, mutta Luoja otti Pyhän Henkensä jo kauan aikaa sitten pois ihmisten keskuudesta. Pyhän Hengen poistumisesta kerrotaan myöhemmässä tekstissä lisää. Kun uskova ihminen elää tämän maailman mukaisesti, samalla tavalla kuin muutkin ihmiset, eikä Luojan antaman, erilaisen mallin mukaisesti, tulisi tästä jo ymmärtää se, että Pyhän Hengen ohjaus puuttuu ihmiseltä. Ensimmäinen Johanneksen kirje kertoo, mitä mieltä Luoja on ihmisestä, joka elää tässä maailmassa tavalla, joka tulkitaan ihmisten keskuudessa normaaliksi ja hyväksyttäväksi tavaksi elää. Älkää rakastako maailmaa, älkää sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän rakkaudella ei ole hänessä sijaa. - Sillä mitä kaikkea maailmassa onkin, ruumiin halut, silmien pyyteet ja mahtaileva elämä, se kaikki on maailmasta, ei Isästä. - Ja maailma himoineen katoaa, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy iäti. - Lapseni, viimeinen aika on käsillä. Te olette kuulleet, että on tulossa Antikristus, ja niin onkin nyt monia antikristuksia ilmaantunut. Tästä me tiedämme, että viimeinen aika on käsillä. - He ovat lähtöisin meidän joukostamme, mutte he eivät olleet meidän joukkoamme. Jos he olisivat kuuluneet meihin, he olisivat pysyneet keskuudessamme. Mutta täytyihän käydä ilmi, etteivät kaikki kuulu meihin. Ihmisen tulee ymmärtää, että tämä maailman meno ja sen pysyvyys on katoavaista, mutta Luojan totuus pysyy aina. Usko ei pelasta ihmistä, jos hän elää tämän maailman mukaisesti, eikä toteuta omaa uskoaan totuudellisella, Luojan antamalla tavalla. Kun julistetaan Jumalan sanaa, ja sitä julistetaan ilman Pyhää Henkeä ja ilman Luojan totuudessa elämistä, ihminen toimii silloin itse antikristuksena. Toinen tessalonikalaiskirje varoittaa: Älkää antako kenenkään millään tavoin johtaa itseänne harhaan. Sama kirje kertoo, miten ennen Kristuksen toista tulemista tapahtuu uskosta luopuminen ja ilmaantuu itse laittomuus ihmishahmossa, kadotuksen ihminen. - Hän, vastustaja, korottaa itsensä kaiken Jumalana pidetyn yläpuolelle, asettuu itse istumaan Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala. Tällainen ihminen antaa syntejä anteeksi Jeesuksen Kristuksen ja Jumalan nimessä, vaikka ei toisen ihmisen synneistä mitään tiedä, kertoo itse pelastuvansa ja lupaa muille Jumalan siunausta, armoa ja pelastusta, parantaa rukouksen ja uskomansa Pyhän Hengen voimalla muita ihmisiä, vastaanottaa Pyhän Hengen lahjoja, profetoi sekä myös tulkitsee Raamattua ja opettaa sitä muille uskoville varmana omasta totuudestaan. Kaiken tämän ihminen tekee kuitenkin ilman Pyhän Hengen vaikutusta, Luojan antaman eksytyksen eli Saatanan vaikutuksen alaisena omissa nimissään, eikä totuudellisesti Luojan ja Kristuksen nimessä. Henkinen ihminen tekee tämän saman henkisyyden metodien kautta ja liittämällä henkisiin oppeihin jollakin tavalla Luojan, Jeesuksen, Kristuksen, Pyhän Hengen tai enkelit. Henkisyydessä voidaan uskoa sisäiseen jumaluuteen tai jumalattaruuteen, mystiseen Kristukseen, kosmiseen Kristukseen, Kristusvaloon, Kristustietoisuuteen, Kristusenergiaan, Jeesukseen ylösnousseena mestarina muiden oletettujen ylösnousseiden mestareiden lisäksi sekä kehittyneestä omasta korkeammasta itsestä Jumalan Poikana, Kristuksena tai Pyhänä Henkenä. Henkisyydessä uskotaan myös vahvasti enkeleihin ja muihin henkiolentoihin ja heidän ohjaavaan ja parantavaan apuunsa. Kun kristitty ihminen antaa syntejä anteeksi ilman Luojaa ja vie ihmisen oppimista ja kasvamista pois, henkisyydessä tehdään vastaavaa asiaa puhdistavissa hoidoissa, terapioissa ja erilaisissa henkisissä istunnoissa. Henkisen ihmisen tavoin edes palavasti uskova ihminen ei ole vapaa Luojan antamasta eksytyksestä ja tästä asiasta kerrotaan samassa kirjeessä lisää: Vääryyden ihminen tulee Saatanan vaikutuksesta suurella voimalla, tehden petollisia tunnustekoja ja ihmeitä. Hänen vääryytensä pettää ne, jotka joutuvat kadotukseen, koska he eivät ole rakastaneet totuutta, joka olisi pelastanut heidät. Siksi Jumala lähettää rajun eksytyksen, jotta he uskoisivat valheeseen, ja niin saavat tuomionsa kaikki ne, jotka eivät ole uskoneet totuuteen vaan ovat valinneet vääryyden. Vastustaja, vääryyden ja kadotuksen ihminen ei tarkoita vain yhtä määrättyä ihmistä tässä maailmassa, vaan niitä ihmisiä, jotka julistavat ja opettavat muita ihmisiä ilman Luojan totuutta ja Pyhää Henkeä. Tämä kaikki tapahtuu kuitenkin täysin Luojan tahdosta ja Luojan suunnitelman mukaisesti. Ensimmäinen Timoteuksen kirje varoittaa vieraista opeista, taruista ja sukuluetteloista, jotka johtavat vain turhiin tutkiskeluihin eivätkä palvele Jumalan suunnitelmaa, joka avautuu vain uskolle. Pyhän Hengen alaisena toimittaessa on vain yksi totuus, johon ei kuulu erilaiset Raamatun tulkinnat erilaisine kristillisine kuppikuntineen. On vain yksi totuus, jota tulee opettaa ja tätä totuutta opetetaan aina Luojan tiukassa kontrollissa. Sama kirje jatkaa: Kehotuksemme päämääränä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä, hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta. - Eräät ovat eksyneet tästä pois ja ruvenneet jaarittelemaan joutavia. - He haluavat esiintyä lainopettajina, vaikka eivät itsekään ymmärrä, mitä puhuvat ja mitä niin varmasti väittävät.

Kun Pyhä Henki puuttuu uskovilta ihmisiltä, kaikki henkisyydessä sekä kristillisyydessä, kuten karismaattisuudessa ja hurmoshenkisyydessä tapahtuvat ihmeet ja tunnusteot ihmisten keskuudessa tulevat Eksyttäjältä. Laittomuuden ihminen, antikristus, liittyy aina toimintaan ja uskoon, johon liitetään jollakin tavalla kristillinen usko eli Luoja, Jeesus Kristus, Pyhä Henki tai henkiolennot kuten enkelit ja jossa julistetaan muuta kuin Luojan antamaa puhdasta totuutta. Ei Luukaksen evankeliumissa turhaan kysytä; mutta kun Ihmisen Poika tulee, tuleeko Hän löytämään uskoa maan päältä? Kristus ei tule kuitenkaan enää samanlaisena Pelastajana kuin aikaisemmin, vaan Tuomarina, joka tulee tuomitsemaan tämän maailman ja pelastaa täältä ne valitut, jotka kykenevät kulkemaan Hänen totuudessaan. Hän aloittaa niistä, joille Hän on totuutta tuonut ja jotka Hänen nimessään opettavat. Ensimmäinen Pietarin kirje kertoo: On tullut tuomion aika, ja tuomio alkaa Jumalan huoneesta. Mutta jos se alkaa meistä, mikä onkaan niiden loppu, jotka eivät taivu uskomaan Jumalan evankeliumiin? - Jos hurskas pelastuu vaivoin, miten käykään jumalattoman ja syntisen! Luoja on nähnyt ennalta ihmisten luopumisen Hänen antamastaan totuudesta, joka johti Pyhän Hengen pois ottamiseen ihmisiltä. Koska Luojan totuus ei ole vallitseva totuus maan päällä, myös uskovat ihmiset voivat pitää Luojan oikeaa ja puhdasta totuutta vieraana, outona, vääristeltynä ja harhaoppisena. Tähän liittyy Matteuksen evankeliumissa oleva Jeesuksen kertoma vertaus viisaista ja tyhmistä morsiusneidoista. Silloin taivasten valtakunta on oleva tällainen. Oli kymmenen morsiusneitoa, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät sulhasta vastaan. - Viisi heistä oli tyhmää ja viisi viisasta. - Tyhmät ottivat lamppunsa mutta eivät varanneet mukaansa öljyä. - Viisaat sitä vastoin ottivat lampun lisäksi mukaansa öljyastian. - Kun sulhanen viipyi, heitä kaikkia alkoi väsyttää ja he nukahtivat. - Mutta keskellä yötä kuului huuto: 'Ylkä tulee! Menkää Häntä vastaan!' - Silloin kaikki morsiusneidot heräsivät ja panivat lamppunsa kuntoon. - Tyhmät sanoivat viisaille: 'Antakaa meille vähän öljyä, meidän lamppumme sammuvat.' - Mutta viisaat vastasivat: 'Emme me voi, ei se riitä meille kaikille. Menkää ostamaan kauppiaalta. - Mutta kun he olivat ostamassa öljyä, sulhanen tuli. Ne, jotka olivat valmiit, menivät Hänen kanssaan häätaloon, ja ovi suljettiin. - Jonkin ajan kuluttua toisetkin saapuivat sinne ja huusivat: 'Herra, Herra avaa meille!' - Mutta Hän vastasi: 'Totisesti, minä en tunne teitä.' - Valvokaa siis, sillä te ette tiedä päivää ettekä hetkeä'. Morsiusneidot kuvaavat uskovaa seurakuntaa ja Kristus on sulhanen eli ylkä. Öljy ruokkii lampussa olevaa tulta, eli se kuvaa vertauskuvallisesti sitä uskovien omaa ymmärrystä, joka vaikuttaa heidän uskoonsa. Väsyminen ja nukahtaminen kuvaavat puhtaasta totuudesta harhautumista ja lopulta eksymistä. Valmiiden, viisaiden morsiusneitojen meneminen häätaloon kuvaa uskovien valmiutta ottaa Kristus ja Luojan antama totuus Kristuksen toisessa tulemisessa vastaan. Tyhmät morsiusneidot kuvaavat niitä uskovia, jotka pysyvät omassa totuudessaan ja omassa ymmärryksessään, eivätkä ole valmiita ottamaan Kristusta vastaan, sillä hetkellä kun Hän saapuu. Tämä vertaus on myös Jeesuksen antama ennustus siitä, miten vain puolet uskovista on valmis ottamaan Kristuksen vastaan sellaisena, kuin Hän tulee. Koska Luoja eksyttää myös uskovaa ihmistä, monella uskovalla ihmisellä voi olla oma, hyvin vahva käsitys siitä, milloin Kristus voisi tulla, minkälainen Kristus on oleva ja millä tavalla Kristus on tuleva. Oikea, todellinen Kristus ja Hänen totuutensa eivät sovikaan heidän käsitykseensä ja uskoonsa.

Totuudellisessa yhteydessä eli koulutuksen ensimmäisellä tasolla opetellaan saamaan totuudellinen yhteys Luojaan, vahvistetaan totuudellista uskoa ja kerätään totuudellista pääomaa toiselle tasolle siirtymistä varten. Koulutuksen toisella tasolla tapahtuva totuudellinen kosketus tarkoittaa samaa kuin Pyhän Hengen vastaanottaminen. Luoja laittoi itse Sanassaan symbolisesti kätensä Jeesuksen opetuslasten pään päälle tulenliekeissä, jolloin opetuslapset vastaanottivat Pyhän Hengen eli Totuuden Hengen. Apostolien teoissa kuvataan, miten yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. Tulenlieskan kuvaaminen kielenä viittaa evankeliumin levittämiseen kaikille kansoille, kaikenkielisille ihmisille. Näkyvä tulenlieska kuvastaa Luojan kosketusta eli Pyhän Hengen vastaanottamista, ja tällä tavalla Pyhän Hengen vastaanottaminen Luojan Sanan kautta tehtiin myös näkyväksi. Sana on kuvaannollisesti Luojan oikea käsi, Kristus, jonka kautta Luoja voi ihmisten kanssa toimia. Luojan oikea käsi ei tarkoita vain Pyhää Henkeä vaan myös Jeesusta Kristusta ja kaikkea sitä voimaa, jossa Luoja toimii Sanansa kautta. Jotta ihminen voi vastaanottaa Pyhän Hengen, tulee hänen aina kasvaa totuudessa ennen sitä. Totuudessa kasvaminen tarkoittaa myös aina Luojan antamia koettelemuksia ja kärsimyksiä. Opetuslapset saivat opetusta suoraan Sanassaan toimivalta Luojalta, Jeesukselta Kristukselta ja he saivat kasvaa ja vahvistua uskossa ja totuudessa Luojan antamien koettelemusten ja kärsimysten kautta. Jeesus kertoo Luukkaan evankeliumissa opetuslapsilleen, miten Saatana on saanut luvan seuloa teitä niinkuin viljaa. Koettelemukset ja kärsimykset kuuluvat aina oikeassa uskossa vahvistumiseen ja totuudessa kasvamiseen. Kristuksen evankeliumia levittävien apostolien tuli myös ensin opettaa Luojan totuutta ihmisille, ennenkuin Pyhä Henki voitiin välittää uusille uskoville, joita Luoja myös koetteli uskossa.

Vasta Pyhän Hengen vastaanottaessaan ihminen voi vaeltaa Hengessä eli Luojan totuudellisen Hengen ohjauksessa. Tässä ohjauksessa Luoja koettelee ja kasvattaa ihmistä aina lisää. Totuuden Henki tässä yhteydessä ei ole sama asia kuin ihmisessä vaikuttava Luojan Henki, joka ylläpitää normaalisti sielun tietoisuutta ja kehoa. Luojan Henki on läsnä jokaisessa ihmisessä ja antaa ihmiselle elämänvoiman. Koska Luojan Henki toimii myös Totuuden Henkenä ja Eksyttävänä Henkenä, Pyhä Henki eli Luojan Totuudellinen Henki voidaan vastaanottaa ainoastaan totuudellisen uskon ja haastavan totuudellisen tien kulkemisen kautta ja ihmisen tulee aina ansaita Pyhä Henki. Luoja koettelee aina ihmistä uskossa ja totuudessa, ennen kuin Pyhä Henki voidaan vastaanottaa. Pyhän Hengen vastaanottaessaan ihmistä koetellaan edelleen ja koetellaan vahvasti, sillä Luojan valmennuksessa pyritään kulkemaan joka hetki vain ja ainoastaan Luojan antamassa totuudessa. Jos totuudellisen tien kulkija saa ylpeyden tunteita omista totuudellisen tien saavutuksistaan tai muiden ihmisten menestymisestä, Luoja ottaa ne kyllä heti pois. Ihmisen tulee ymmärtää, että kaikki, mitä ihminen vastaanottaa, tulee Luojalta. Ylpeys omista tai muiden ihmisten hienoista teoista ja tuotoksista kuuluu tähän maailmaan ja sen hullutuksiin, ei totuudellisesti uskovan totuudelliseen tiehen. Ihminen tarvitsee koettelemuksia, jotta oppisi tämän maailman tavoista pois ja elämään Luojan totuudessa. Nöyryys, kuuliaisuus, kiitollisuus ja Herran pelko Luojan edessä kuuluvat totuudelliseen tiehen, sillä yksin ihminen ei pysty mihinkään. Totuudellisella tiellä pyritään kasvamaan aina tietylle, Luojan määrittämälle tasolle, jolla Luojan Hengen ohjaus ja tuki ovat läsnä ihmisen elämässä hyvin vahvasti. Tällä tasolla toimiessaan ihminen pyrkii nöyrästi ja kuuliaisesti toimimaan kaikissa toimissaan Luojan totuudessa ja rakkaudessa joka hetki. Paavali kertoo Toisessa korinttilaiskirjeessään omasta kuuliaisuudestaan ja nöyryydestään seuraavaa: Jotta nämä valtavat ilmestykset eivät tekisi minua ylpeäksi, olen saanut pistävän piikin ruumiiseeni, Saatanan enkelin kurittamaan itseäni, etten ylpistyisi. Olen kolme kertaa pyytänyt Herralta, että pääsisin siitä. Mutta Hän on vastannut minulle: 'Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.' Sen tähden ylpeilen mielummin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima. Siksi iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden. Juuri heikkona olen voimakas.

Pyhä Henki on totuudellinen tuki, joka ihmiselle voidaan antaa, kun hän kehittyy totuudellista tietä kulkemalla. Heprealaiskirje puhuu Luojan yhteyteen ja kosketukseen pyrkimisestä eli Pyhän Hengen tavoittelemisesta sanoin, jossa kehoitetaan uskovia pyrkimään pyhitykseen. Tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa. Ihmisen kehittyminen totuudellisella tiellä lisää Luojan antaman tuen vahvistumista ja totuudellista ohjausta ihmisen elämässä. Totuudellisella tiellä ihminen ei pyri toimimaan itse, vaan odottaa kaikessa Luojan ohjausta. Tämä ei ole nykyihmiselle helppoa, sillä ihminen on oppinut tekemään tässä ajassa monia asioita kiireen ja tehokkuuden kautta, usein myös asioita sen kummemmin ajattelematta. Luojan totuudellista ohjausta ja Luojan antamaa rauhaa ei saa, jos ihminen ei pysy ajatustensa kanssa Luojassa joka hetki. Luukkaan evankeliumi kertoo, miten Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita Hän rakastaa. Ihminen saa Luojan erityisen rakkauden ja myös Luojan antaman rauhan, kun hän toimii kaikessa Luojan toivomalla tavalla, kuuliaisena ja nöyränä Luojansa edessä, totuudellisessa uskossa toimien. Tällä maailmalla ei rauhaa ole, sillä Luoja antaa omaa rauhaansa vain häneen totuudellisesti uskoville. Vaikka ihminen kohtaisi tässä maailmassa mitä tahansa kauheuksia, Luoja antaa ihmiselle omaa rauhaansa, kun ihminen tukee ja turvaa aina ensimmäisenä Luojaan, eikä toisiin ihmisiin. Luojan todellisen rakkauden voi vastaanottaa ainoastaan Kristuksen kautta, Luojan antamien koettelemusten ja kärsimysten avulla kasvamalla, sillä Luoja ei maalliselle, harhaoppiselle ja tätä maailmaa tai itse itseään rakastavalle ihmiselle omaa armoaan anna. Filippiläiskirje tuo tätä asiaa Paavalin suulla ilmi: Teille on suotu se armo, että saatte uskoa Kristukseen ja vielä kärsiäkin Hänen puolestaan. Te käytte samaa taistelua, jota olette nähneet minun käyvän ja jota nyt kuulette minun yhä jatkavan. -- Älkää tehkö mitään itsekkyydestä tai turhamaisuudesta, vaan olkaa nöyriä ja pitäkää kukin toista parempana kuin itseänne. - Älkää tavoitelko vain omaa etuanne vaan myös muiden parasta. - Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli. Uskova ihminen ei voi itse kuvitella saavuttavansa maan päällä pelastusta ja vain lepäillä Jumalan sanassa ja Kristuksessa luottaen Luojan antamaan armoon ja Kristuksen antamaan puhtaaseen uhriin, vaan hänen tulee kaiken aikaa kulkea vaikeaa tietä eteenpäin ja kasvaa kuuliaisena ja nöyränä Luojan totuudessa, Kristuksen esikuvan mukaisesti. Luoja ei herpaannu, Hän koettelee ja mittaa ihmistä koettelemuksissa jatkuvasti, loppuun saakka. Kuka hairahtuu Luojan totuudesta, ei pelastu. Sama kirje jatkaa: ponnistelen sitä kohti, mikä on edessä. - Juoksen kohti maalia saavuttaakseni voittajan palkinnon, pääsyn taivaaseen.

Kun ihminen oppii ja kehittyy totuudellisella tiellä tarpeeksi pitkälle, Luoja ohjaa ihmistä kaikissa toimissa, ilman että hänen tarvitsee itse huolehtia edes maallisista asioista. Ensimmäisessä Pietarin kirjeessä opastetaan: Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, niin Hän ajan tullen korottaa teidät. - Heittäkää murheenne Hänen kannettavakseen, sillä Hän pitää teistä huolen. Matteuksen evankeliumissa Jeesus opettaa Vuorisaarnassaan suhtautumaan maallisuuteen oikealla tavalla: 'Älkää siis murehtiko: 'Mitä me nyt syömme?' tai 'Mitä me juomme?' tai 'Mistä me saamme vaatteet'? - Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän Taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. - Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Jeesus opetti ihmistä myös vaurauden keräämisestä ja rahasta: Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. -- Kukaan ei voi palvella kahta herraa, -- te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa. Maalliseen mammonaan liittyy myös Jeesuksen opetus Luukkaan evankeliumissa: Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan. Paavalin ensimmäisessä kirjeessä Timoteukselle kerrotaan: Ne, jotka tahtovat rikastua, joutuvat kiusaukseen ja lankeavat ansaan, monenlaisten järjettömien ja vahingollisten halujen valtaan, jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja perikatoon. Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri. -- Varoita niitä, jotka tässä maailmassa ovat rikkaita, etteivät he ylpeilisi eivätkä panisi toivoaan epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka antaa kaikkea runsain mitoin nautittavaksemme. - Kehota heitä tekemään hyvää, keräämään rikkaudekseen hyviä tekoja ja jakamaan anteliaasti omastaan muille. Se, mitä Luoja antaa runsain mitoin nautittavaksemme, ei tarkoita maallista hyvää, vaan sitä hyvää, joka johtaa totuudessa Luojan armoon. Tähän hyvään ei kuulu maallisuus eikä maailmallisuus. Luoja huolehtii aina omistaan ja huolehtii ihmisen perustarpeista totuutensa mukaisesti, kun ihminen omistautuu täysin Luojalle. Rahan tavoiteleminen ja rahaan keskittyminen ei johdata ihmistä pelastukseen, vaan suunta on päinvastainen. Ihmisen tulisi oppia antamaan pyyteettömästi ja ilman itsensä korottamista omastaan niille, jotka ovat puutteenalaisia. Ihmisen tulisi unohtaa kitsastelu, kun on kyse toisen ihmisen auttamisesta. Toisessa kirjeessään korinttilaisille Paavali ohjeistaa: Muistakaa tämä: joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se runsaasti niittää. - Kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa. Kellä on enemmän, antakoon enemmän, mutta aina hyvällä mielellä ja hyvästä sydämestä. Tämä hyvä työ tulee kuitenkin tehdä salassa, että vain Luoja näkee sen. Luoja ohjaa tässä maailmassa kaikkea, myös rahavirtoja. Rahan ansaitseminen ei ole koskaan ihmisestä itsestään ja hänen omista kyvyistään kiinni, vaikka tähän vahvasti uskotaankin. Kaikki kyvyt ihmiselle antaa ja kaikki asiat ihmisen elämässä järjestelee Luoja. Apostolien teoissa annetaan tämän maailman ihmiselle sisäistettävää: Koko uskovien joukolla oli yksi sydän ja yksi sielu. Kukaan ei pitänyt omanaan sitä, minkä omisti, vaan kaikki oli heille yhteistä. - Kukaan ei kärsinyt puutetta. Ne, jotka omistivat tilan tai talon, myivät sen ja luovuttivat kauppasumman apostolien haltuun, ja näiltä jokainen sai rahaa tarpeensa mukaan. Myös ensimmäinen Johanneksen kirje opastaa ihmistä vauraudesta ja toisen ihmisen auttamisesta. Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä?

Luojan antaman tuen vahvistumiseen vaikuttaa aina totuudellisen uskon vahvistuminen tekoineen ja ihmisen oma kehittyminen ja vahva keskittyminen Luojaan totuudellisella tiellä. Maailman rakastaminen, omaan itseen, maallisuuteen ja rahaan keskittyminen sekä harhaopeissa kulkeminen vievät aina ihmistä pois päin Luojasta. Pyhän Hengen vastaanottaessaan ihminen on siinä vaiheessa, että hän on Raamattua mukaellen symbolisesti valmis opetuksen jälkeen ottamaan vastaan 'vahvempaa ruokaa', joka tässä yhteydessä tarkoittaa hengellistä vahvaa ravintoa. Jos ihminen toimii tässä vaiheessa jatkuvasti Pyhän Hengen vastaisesti eikä keskity totuudellisella tiellä kulkemiseen, tämä tuki voidaan myös menettää. Heprealaiskirje kertoo tästä seuraavasti kuvaannollisella tavalla: Jokainen, jota vielä ruokitaan maidolla, on pikkulapsi, eikä sellainen kykene ottamaan vastaan syvällistä opetusta. - Vahva ruoka on tarkoitettu aikuisille. He ovat totuttaneet aistinsa siihen ja harjaannuttaneet ne erottamaan hyvän ja pahan. -- Jos maa imee sisäänsä sateen, joka sitä usein kastelee, ja tuottaa sadon viljelijöilleen, se saa osakseen Jumalan siunauksen. - Mutta jos se kasvaa ohdaketta ja orjantappuraa, se ei kelpaa mihinkään. Sitä uhkaa kirous, ja niin se lopulta poltetaan. Totuuden vastaanottaminen ja siitä oppiminen ja totuudessa pysyminen eivät kuitenkaan ole ihmiselle helppoja asioita. Paavali toteaa ensimmäisessä kirjeessään korinttilaisille: Annoin teille ravinnoksi maitoa, en vahvaa ruokaa, sillä sitä te ette olisi vielä kestäneet. Ette kestä sitä vielä nytkään - sillä olette yhä vanhan luontonne vallassa. Kun teillä kerran on keskinäistä kateutta ja riitaa, silloinhan vanha luontonne vallitsee teitä ja te elätte niin kuin ihmiset elävät. Tämä Raamatunkohta tuo selkeästi esille sen, miten totuudellisesti uskovan ihmisen elämäntapa ja toimiminen tässä elämässä poikkeaa vallitsevan ja totutun tavan mukaisesta elämästä. Ei riitä, että ihminen vain uskoo, mutta jatkaa elämäänsä samaan tapaan kuin muutkin ihmiset. Kun usko on vain pinnallista uskomista eikä se ulotu ihmisen tekoihin, sanoihin ja koko elämäntapaan, usko on vielä heikko ja hauras. Uskon tulee aina kasvaa ja vahvistua, mikä tulee myös esille yllä mainitussa heprealaiskirjeessä, jossa uskossaan vielä heikkoa ihmistä kuvataan maidolla ruokittavaksi pikkulapseksi. Markuksen evankeliumi kertoo Pietarista, joka heikossa uskossaan kieltää Jeesuksen. Pietari oli alhaalla pihassa. Muuan ylipapin palvelustytöistä tuli sinne, - ja nähdessään Pietarin lämmittelemässä hän katsoi tätä ja sanoi: 'Sinäkin olit tuon nasaretilaisen kanssa, tuon Jeesuksen.' - Mutta Pietari kielsi sen. 'En ollenkaan ymmärrä mistä puhut', hän sanoi ja siirtyi ulos etupihalle. - Tyttö näki hänet uudelleen ja sanoi siellä oleville: 'Tämä mies on samaa joukkoa.' - Taas Pietari kielsi. Mutta hetken kuluttua muutkin siellä olevat sanoivat hänelle: 'Sinä olet varmasti samaa joukkoa, olethan sinäkin galilealainen. - Pietari alkoi sadatella ja vannoi: 'Minä en tunne sitä miestä, josta te puhutte.' - Samassa kukko lauloi, toisen kerran. Pietari muisti, mitä Jeesus oli hänelle sanonut: Ennen kuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.' Hän puhkesi itkuun. Koska usko vaatii aina kasvamista ja omista vakiintuneista tavoista tulee oppia pois, Luoja kouluttaa ihmistä aina koettelemuksien ja kärsimyksen kautta. Vasta tällä tavalla ihminen oppii erottamaan hyvän ja pahan. Pietarin usko vahvistui vasta Jeesuksen kuoleman jälkeen, kun Luoja koetteli Pietaria, kuten muitakin opetuslapsia, Pyhän Henkensä kautta. Kun tämän kohdan ymmärtää, ymmärtää myös sen, että väite siitä, että Pietarilla olisi taivaan portilla taivasten valtakunnan avaimet hallussaan, on täysin tuulesta temmattu. Ihminen ei itse hallitse mitään, Luoja hallitsee. Taivasten valtakunnan avaimet ovat Luojan hallussa, sillä ne ovat Kristuksessa ja Pyhässä Hengessä, eivät ainoassakaan sielussa. Pietari ei ole myöskään se kallio, johon kristillinen usko perustaa, vaan ainut oikea kallio eli perusta on Luojan Sana eli Kristus. Matteuksen evankeliumissa Jeesus toteaa: Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko. Matteuksen evankeliumissa Jeesus ojensi Pietaria, joka ei ollut vielä Luojalle täysin kuuliainen eikä uskossaan vahva: väisty tieltäni, Saatana; sinä tahdot saada minut lankeamaan. Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä. Tässä maailmassa on helppoa toimia ihmisten mukaan, mutta paljon vaikeampaa on toimia ja elää Luojan tahdon mukaisesti Jeesus Kristus esikuvanaan.

Totuudelliseen tiehen ei tule koskaan suhtautua kevyesti, eikä tälle tielle lähdetä kokeiluluonteisesti. Totuudelliselle tielle lähtemistä tulee aina harkita tarkkaan, sillä lupaus totuudellisella tiellä kulkemisesta annetaan aina Luojalle. Luoja johdattaa valitsemaansa ihmistä totuudelliselle tielle, oikea-aikaisesti, kun ihminen on tähän valmis, sillä Luoja toimii joka hetki suunnitelmansa mukaisesti. Jos ihmiseltä puuttuu totuudellisella tiellä vielä tässä vaiheessa Herran pelko, katumus omista teoista sekä kunnioitus ja nöyryys Luojaa kohtaan, kulku tällä tiellä käy hyvin vaikeaksi ja lopulta mahdottomaksi. Jeesus opettaa Johanneksen evankeliumissa: Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Hän leikkaa pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan Hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Ihminen voi vähätellä ja pilkata Luojaa myös tietämättään ja ymmärtämättömyyttään, mutta totuudellisella tiellä tätä ei enää sallita. Kuka totuudellisella tiellä kulkiessaan kääntää Luojalle ja totuudelle selkänsä, alkaa kertomaan omaa totuuttaan vääristelemällä sanomaa Kristuksesta ja Luojasta, vähättelee Luojaa, sivuuttaa koettelemukset, luovuttaa tai alkaa keskittymään maallisiin asioihin, vastaa tästä Luojalle aina itse. Pyhää Henkeä ei menetetä kuitenkaan kerralla, vaan Luojan Henki muistuttaa tästä usemman kerran. Luoja antaa mahdollisuuden oppia ja jatkaa kulkua totuudellisella tiellä, jos ihminen katuu, nöyrtyy ja haluaa edetä. Jos tätä asiaa ei itse tunnista tai ymmärrä, se annetaan totuudellisen tien opettajan kautta. Todellinen luopumus vaatii aina palkkansa, sillä Luojan totuutta ei ole annettu ihmiselle vähäteltäväksi ja pilkattavaksi. Matteuksen evankeliumissa Jeesus opettaa: Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa. Heprealaiskirje toteaa samaa: Mahdotontahan on auttaa niitä, jotka kerran ovat päässeet valoon, maistaneet Taivaan lahjaa ja tulleet osalliseksi Pyhästä Hengestä, nauttineet Jumalan hyvää sanaa ja kokeneet tulevan maailman voimia mutta luopuneet uskostaan. Ei heitä voi toistamiseen johdattaa kääntymykseen - niitä, jotka nyt itse ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja nostavat Hänet kaikkien pilkattavaksi. Koulutus on haastavaa, sillä Luojan totuudessa ei kuljeta tämän maailman mukaisesti, mutta tukea, kannustusta, opastusta ja apua saa aina silloin, kun sitä tarvitaan. Ilmestyskirjassa Luojan totuudesta lipeämistä kuvataan kirjeessä Efesoksen seurakunnalle: Muista siis, mistä olet langennut, käänny ja palaa tekemään ensi ajan tekoja. Ellet tee parannusta, minä tulen luoksesi ja siirrän lamppusi paikaltaan. Laodikean seurakunta saa myös moitteet ja opastusta: Jokaista jota rakastan, minä nuhtelen ja kuritan. Tee siis parannus, luovu penseydestäsi.

Jos ihminen kuvittelee vastaanottaneensa Pyhän Hengen suoraan ilman totuudellista uskoa, Luojan antamaa haastavaa totuudellista tietä ja totuudellista Pyhän Hengen välittäjää, hän on vastaanottanut eksytyksen eli saatanan. Tämän päivän kristillisyydessä uskotaan, että Pyhä Henki tukee uskovaa ihmistä ja opetetaan myös, että Pyhä Henki antaa viisautta, paljastaa salaisuudet ja antaa vastauksia vaikeimpiinkin kysymyksiin, jos ihminen vain malttaa kuunnella. Hengellisissä opetuksissa korostetaan myös, miten uskova ihminen voi täyttyä milloin vain Pyhällä Hengellä tai vastaanottaa seurakunnan kasteessa Pyhän Hengen. Tällaiset uskomukset ja oletukset ovat kuitenkin eksytyksen antamaa harhaa. Pyhä Henki ei tässä maailman ajassa, kuten ei Jumala tai Jeesuskaan tule suoraan totuudellisesti ohjaamaan ainuttakaan ihmistä, sillä Pyhä Henki on aina ansaittava puhtaassa totuudessa Luojan antaman opetuksen, koettelemusten sekä myös kärsimysten kautta. Ihmisen tulee myös elää Luojan totuudessa, eikä tämän maailman mukaan. Ensimmäinen Korinttilaiskirje opastaa: Te ette voi juoda sekä Herran maljasta että pahojen henkien maljasta, ette voi olla osallisina sekä Herran pöytään että pahojen henkien pöytään. - Emme kai halua herättää Herran kiivautta? Olemmeko muka Häntä vahvempia? Luojan valitsema, Häneen totuudellisesti uskova ihminen kulkee täysin Luojan antamassa totuudessa, eikä ota tästä maailmasta ja sen tavoista mitään, mitä Luoja ei salli. Jos ottaa vähänkin, ei ole enää pelastuksen tiellä. Luoja on valinnut Hänen totuudessaan kulkevat ihmiset etukäteen, eikä ihminen itse tiedä, kuka on Luojan valittu. Kuka kulkee tämän maailman menossa ja nauttii tämän maailman asioista, on tästä maailmasta, ei Luojan totuudesta. Kuka vastaanottaa henkiolennon, vaikka henkiolento kertoisi olevansa Jeesus Kristus, voi olla varma siitä, että on vastaanottanut saatanan eli pahan hengen. Ihminen voi Luojan antamassa totuudessa vastaanottaa ainoastaan Jeesuksen lupaaman Pyhän Hengen, ei mitään muuta. Pyhän Hengen vastaanottamiseen ei kuitenkaan riitä pelkkä ihmisen oma halu tai pyyntö eikä ihmisen käsky, eikä Pyhän Hengen alaisena toimita vain silloin, kun jaetaan sanomaa evankeliumista. Luoja ei myöskään anna Pyhää Henkeään ihmiselle lahjaksi vastikkeetta. Vaikka pelastus on Luojan lahja ihmisille, se on varattu niille Luojan valitsemille ihmisille, jotka kykenevät toimimaan Luojan puhtaassa totuudessa Kristuksen esikuvan mukaisesti, koettelemusten ja kärsimysten tietä, ristin tietä. Raamatun Uudessa testamentissa, Johanneksen ilmestyskirjassa, Johannes vastaanottaa henkiolentona saapuvan Kristuksen. Tämä tapahtuu kuitenkin siinä vaiheessa, kun Johannes on toiminut Pyhän Hengen alaisena ja saanut kasvaa Luojan totuudessa ehdottomaan kuuliaisuuteen. Vasta tällöin ihminen voi vastaanottaa Luojan lähettämän henkiolennon, sillä Pyhä Henki ohjaa ihmistä toimimaan oikealla tavalla, Luojan totuudessa. Ilman Pyhää Henkeä ihminen vastaanottaa eksyttäjän, kertoi henkiolento olevansa kuka tahansa. Saul eli Paavali taas vastaanotti Kristuksen henkiolentona siinä ajassa, jossa Jeesus oli elänyt ihmisten keskuudessa. Jeesus ei ollut ihmisenä Saulille tuntematon ja Saulilla oli hyvin vahvat todisteet Jeesuksen olemassaolosta ja Hänen toiminnastaan. Saulista, joka halusi tuhota Jeesukseen uskovien seurakunnan, Luoja valjasti itselleen evankeliuminjulistajan. Tällä Luoja viestittää siitä asiasta, miten Hänen valittunsa voi olla kuka tahansa, myös Jeesukseen uskovien vihollinen. Apostolien teoissa kerrotaan tulevasta apostoli Paavalista: Minä olen valinnut hänet aseekseni, tunnustamaan nimeäni maailman kansojen ja kuninkaiden ja myös Israelin kansan edessä. - Minä tulen osoittamaan hänelle, että hän joutuu paljon kärsimään minun nimeni tähden. Uskova ihminen vastaanottaa jatkuvasti Luojan antamaa eksytystä, vaikka hän väittäisi muuta. Kun Raamatun tutkimisen tuloksena syntyy erilaisia tulkintoja ja kuppikuntia, se on aina hälyttävä ja vakava asia. Se kertoo selkeästi Pyhän Hengen olemassaolon puuttumisesta uskovilta. Ihmisen oma ymmärrys ei koskaan riitä Raamatun selittämiseen ja siitä opettamiseen. Vaara piilee tällaisessa omaehtoisessa opetuksessa, sillä harhaoppisella opetuksella viedään monia ihmisiä harhapoluille. Opettajan tulee aina kantaa vastuu siitä, mitä opettaa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että kuulijalle tai lukijalle itselleen jää päätettäväksi, mitä hän voi tällaisesta opetuksesta ottaa vastaan ja mitä hänen tulee hylätä. Ensimmäinen Timoteuksen kirje nostaa esille tätä asiaa. Se, joka opettaa toisin eikä seuraa Herramme Jeesuksen Kristuksen terveellisiä sanoja ja uskomme mukaista oppia, - on pöyhkeä eikä ymmärrä mitään. Hänellä on vain kiihkeä halu väitellä ja kiistellä. Sellaisesta syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, ilkeitä epäluuloja - ja alituista kinastelua sellaisten ihmisten kesken, jotka ovat menettäneet järkensä ja kadottaneet totuuden ja pitävät uskontoa vain tulonlähteenä. Toinen Timoteuksen kirje jatkaa samalla aiheella: Torju jumalattomat tyhjät puheet ja vastaväitteet, joita tiedon nimellä kulkeva valhetieto keksii. - Muutamat ovat ryhtyneet sen tunnustajiksi ja ovat eksyneet pois uskosta. Kristitty kykenee kyllä tunnistamaan harhaopeista 'salaista tietoa' kylvävän gnostilaisuuden, mutta hän ei tunnista sitä valhetietoa, joka tulee Luojan tahdosta eksyttäjältä. Valhetta voi vastaanottaa kuka tahansa, mutta todelliseen totuuteen tulee ihmisen aina Luojan valittuna kasvaa ja tähän kasvamiseen tarvitaan ristin tie. On vain yksi oikea totuus, ja Luoja voi antaa tätä totuutta syntymällä itse Sanansa kautta Ihmisen Pojaksi ihmisten keskuuteen tai Luoja voi antaa ihmisille totuutta Pyhän Henkensä kautta. Luojan antamaan totuuteen kuuluu kuitenkin Luojan antamista koettelemuksista ja kärsimyksistä kasvaminen samon kuin tästä maailmasta ja sen tavoista pois kasvaminen, jotta ihminen pääsee osalliseksi Luojan totuudesta ja Luojan antamasta armosta. Valittujen tie ei kuulu kaikille ihmisille, sillä se portti on ahdas ja vaikeakulkuinen, josta Luojan valitsemat ihmiset kulkevat kohti Luojaa. Vaikka ihminen kokisi saavansa Pyhän Hengen ohjausta elämässään ajoittain, kyse ei ole Pyhästä Hengestä vaan ihmisen toteutuvasta elämänsuunnitelmasta sekä myös Luojan antamasta eksytyksestä Luojan suunnitelman mukaisesti. Ihmisen sielua ja ruumista tukevaa Luojan Henkeä ei pidä samaistaa totuudellisella tiellä tapahtuvaan Luojan Pyhän Hengen kautta antamaan totuudelliseen koulutukseen ja valmennukseen, eikä Pyhän Hengen tukemana toimimiseen, näitä asioita ei pidä sotkea keskenään. Luojan Henki antaa elämänvoimaa jokaiselle ihmiselle, oli ihmisessä hyvyyttä tai pahuutta. Luoja vie myös jokaista ihmistä eteenpäin tässä maailmassa suunnitelmansa mukaisesti, jossa puitteet ovat yhteiset, mutta Luojan suunnitelmaan kuuluva, jokaisen ihmisen elämänsuunnitelma, on omanlainen. Matteuksen evankeliumi kertoo Luojasta, miten Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. Kun Luoja alkaa kouluttamaan ja valmentamaan ihmistä totuudessa, kaikki ihmiselle tapahtuva on ihmisen tietoisuudessa haastavampaa, vaativampaa ja koettelevampaa. Kun totuudellisella tiellä siirrytään toiselle tasolle eli vastaanotetaan Pyhä Henki, totuudellisen tien kulkija tulee kyllä huomaamaan tämän eron konkreettisesti ensimmäiseen tasoon verrattuna, sillä toinen taso on ensimmäistä vaativampi ja koettelevampi.

Pyhää Henkeä ei tule koskaan käsittää ihmisen satunnaiseksi ohjaajaksi, sillä Pyhän Hengen vastaanottaessaan ihminen vastaanottaa kaiken, minkä Pyhä Henki tuo tullessaan. Ihmisen tulee Luojan valittuna sitoutua totuuteen ja ansaita Pyhän Hengen ohjaus, mutta se ansaitaan aina koettelemuksissa, kärsimyksissä ja totuudellisessa uskossa kasvamisen kautta. Ensimmäisessä Pietarin kirjeessä kerrotaan, miten kultakin koetellaan tulessa, ja onhan teidän uskonne paljon arvokkaampaa kuin katoava kulta. Koettelemuksissa teidän uskonne todetaan aidoksi, ja siitä koituu Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä ylistystä, kirkkautta ja kunniaa. Totuudellisella tiellä ihminen ei itse suunnittele omia tekemisiään, vaan antaa kaikessa ohjausvallan Luojalle ja tottelee Luojan ohjausta kaikessa, kärsivällisesti odottaen. Kun totuudellisen tien kulkija keskittyy Luojaan ja Kristukseen ja haluaa elää joka hetki Luojan ohjauksessa, tuottaa se työ ennen pitkää hedelmää. Jaakobin kirjeessä selvennetään tätä: Kuulkaa nyt, te jotka sanotte: 'Tänään tai huomenna me lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin, viivymme siellä vuoden, teemme kauppoja ja keräämme hyvät voitot. - Ettehän te tiedä, mitä huomispäivä tuo teidän elämäänne! Savua te olette, joka hetken näkyy ja sitten haihtuu. - Näin teidän tulisi sanoa: 'Jos Herra tahtoo, niin me elämme ja teemme sitä ja sitä. -- Joka tietää, mitä on tehtävä, mutta ei tee, se syyllistyy syntiin. -- Olkaa siis kärsivällisiä, veljet, Herran tuloon asti. -- Niitä, jotka kestävät loppuun asti, me ylistämme autuaiksi. Totuudellisella tiellä kulkiessaan ihminen joutuu antamaan Pyhälle Hengelle aina kaikkensa, kokonaisvaltaisesti. Vähempi ei riitä. Pyhän Hengen alaisena toimitaan joka hetki. Luoja on Pyhässä Hengessään läsnä koko ajan ja koettelee ja valmentaa ihmistä monin eri tavoin. Se, joka toimii tässä ajassa Pyhän Hengen alaisena, ei tee siitä numeroa eikä kuuluta sitä muille ihmisille heitä auttaessaan, vaan hän toimii kärsivällisenä, nöyränä ja kuuliaisena Luojaa palvellen, Hänen tahtonsa ja ohjauksensa mukaisesti, korostamatta tai ylentämättä itseään. Luoja vie omaa suunnitelmaansa eteenpäin omalla tavallaan, ei ihmisten määrittämällä tavalla. Pyhän Hengen vastaanottanut ihminen ei siis toimita Pyhän Hengen nimissä pidettyjä tilaisuuksia eikä paranna muita ihmisiä Pyhän Hengen, Jeesuksen Kristuksen tai rukouksen voimalla. Karismaattisuus ja hurmoshenkisyys eivät kuulu tähän maailman aikaan, mikäli ihminen haluaa kulkea Luojan totuudessa. Apostolien toimintaa ei voi verrata suoraan nykyihmisen toimintaan. Tilanne on erilainen, sillä Pyhä Henki eli Luojan totuudellinen ohjaus puuttuu ja sen on korvannut eksyttäjä Luojan suunnitelman mukaisesti.

Raamatun Uusi testamentti kertoo esimerkkejä Pyhän Hengen vastaanottamisesta sekä valitettavasti se kertoo esimerkkejä myös puhdasoppisten alkuseurakuntien hajaannuksesta. Pyhän Hengen vastaanottaminen edellytti evankeliumin levittämisen aikana aina totuudellista Pyhän Hengen välittäjää, sillä myös apostolit ja heidän opettamansa evankelistat välittivät Luojan tahdosta kätten päälle panemisella saamaansa Pyhää Henkeä muille Jeesukseen Kristukseen uskoville. Pyhä Henki toimii ihmisten tukena ja apuna nimenomaan totuudessa, mutta ihmisen tulee aina ansaita Pyhän Hengen ohjaus. Apostolit varoittivat useaan otteeseen evankelistoja ja seurakuntia pysymään heille annetussa totuudessa kuten Ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä todetaan: Pysyköön siis teissä se, minkä jo alussa olette kuulleet. Jos se, minkä olette kuulleet alusta asti, pysyy teissä, tekin pysytte Pojassa ja Isässä. - Ja tämän Hän itse on meille luvannut: iankaikkisen elämän. - Tämän olen kirjoittanut teille niistä, jotka tahtovat johtaa teitä harhaan. Myös Toisessa tessalonikalaiskirjeessä uskovia kehoitetaan; pysykää siis lujina, veljet, ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olemme suullisesti ja kirjeessämme antaneet teille. Ensimmäisessä kirjeessään Timoteukselle Paavali opastaa edelleen: Pyhä Henki sanoo selvästi, että viimeisinä aikoina jotkut luopuvat uskosta ja alkavat seurata eksyttäviä henkiä ja pahojen henkien opetuksia -- Pidä tallessa, Timoteus, se mikä on uskottu sinun haltuusi! Torju jumalattomat tyhjät puheet ja vastaväitteet, joita tiedon nimellä kulkeva valhetieto keksii. - Muutamat ovat ryhtyneet sen tunnustajiksi ja ovat eksyneet pois uskosta.

Raamattu kertoo Pyhän Hengen menettämisestä Toisessa tessalonikalaiskirjeessä, jossa Luoja kertoo Paavalin suulla, miten vääryyden salainen vaikutus on jo olemassa. Sen, joka sitä on vielä pidättämässä, on vain ensin poistuttava tieltä; silloin ilmestyy tuo vääryyden ihminen, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemisensa kirkkaudella. Se, mikä vielä Paavalin aikana pidätti uskovia totuudellisesta uskosta hairahtumisesta, oli Luojan antama totuudellinen ohjaus eli Pyhä Henki. Luojan totuudellinen tuki ja ohjaus oli tuon ajan alkuseurakunnilla, vaikka osa uskovista jo alkoikin hairahtua Kristuksen totuudesta Luojan antamien koettelemusten ja eksytyksen seurauksena. Ihminen ei voi itse koskaan estää tai pidättää mitään, sillä Luoja ohjaa aivan kaikkea maan päällä suunnitelmansa mukaisesti. Kun Luoja otti ihmisiltä oman totuudellisen ohjauksensa pois, totuudellisen ohjauksen korvasi Luojan antama eksytys ja valhe. Ilman Pyhää Henkeä Raamatun tekstien tulkitseminen ja niiden perusteella opettaminen ovat molemmat eksytyksessä saatua valheellista tietoa ja ohjausta. Hyvin selkeitä merkkejä Pyhän Hengen puuttumisesta kristityillä ovat olleet esimerkiksi alkuseurakuntien hajaannus ja erilaisten kristillisten lahkojen ja suuntausten muodostuminen opillisine eroavaisuuksineen, jumalanpalvelusmenojen aloittaminen, kristillisen kirkon eli fyysisen kirkkorakennuksen rakentaminen, kirkon opetusten jakaantuminen, hengellisten opettajien korottaminen muiden opetusta antavien yläpuolelle, pyhimyskultti, enkelipalvonta, luostarilaitokset, uskonsodat, inkvisitio, kirkonkiroukset sekä Lutherin toimittama uskonpuhdistus monien muiden merkkien joukossa. Myös maallisuudessa eläminen ja Luojan sanan julistaminen ihmisten mieltymysten mukaan kertoo Pyhän Hengen puuttumisesta uskovilta. Luojan totuus pysyy aina samana, sitä ei tule muokata ajan henkeen eikä vallitsevaan aikakauteen tai erilaisiin liikkeisiin, lahkoihin tai kirkkokuntiin sopivaksi, jotta se kiinnostaisi ihmisiä. Ensimmäinen kirje korinttilaisille painottaa, miten Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus mutta jossa on monta jäsentä; vaikka jäseniä on monta, ne kaikki yhdessä muodostavat yhden ruumiin. -- Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä. Sama Henki tuo vain yhtä Luojan totuutta, jossa ei eri variaatioita ole. Harhaoppisuudesta kieliviä merkkejä on hyvin paljon olemassa, mutta koska kristityillä ei ole ollut Pyhää Henkeä tukenaan, näitä merkkejä ei ole osattu myöskään tunnistaa. Kun Pyhää Henkeä ei ole ihmisillä ollut, Luoja on eksyttävän Henkensä ja eksyttävien henkiolentojensa kautta tuonut asioita ihmisille, jotka ovat Raamatun totuuden vastaisia. Tällä hän on mitannut ihmistä Kristuksen antaman totuuden pitämisessä ja tuntemisessa. Totuudellisesti uskova toimii nimenomaan Hengessä ja totuudessa, ilman mitään uskoa ilmentäviä ulkoisia, materialistisia tunnusmerkkejä, rakennelmia ja rakennuksia. Johanneksen evankeliumissa oleva Jeesuksen opetus liittyy tähän. Jeesus vastasi: 'Usko minua nainen: tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa. Te kumarratte sellaista, mitä ette tunne, mutta me kumarramme Häntä, jonka tunnemme, sillä Pelastaja nousee juutalaisten keskuudesta. Tulee aika - ja se on jo nyt - jolloin kaikki oikeat rukoilijat rukoilevat Isää Hengessä ja totuudessa. Sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo. Jumala on Henki, ja siksi niiden, jotka Häntä rukoilevat, tulee rukoilla Hengessä ja totuudessa. Tällä vuorella ja Jerusalemissa -viittauksilla Jeesus kertoo, miten totuudessa ja Hengessä uskova ei nojaa uskossaan minkäänlaisiin ulkoisiin tunnusmerkkeihin, ei myöskään temppeleihin eikä ihmisen toimintaan niissä. Ihminen tarvitsee pelastuakseen aina Luojan antaman Pyhän Hengen, Kristuksen tunnustamisen ja Luojan antaman totuuden, ei ulkoisia uskon fyysisiä tunnusmerkkejä. Ulkoinen uskon tunnusmerkki voi olla myös kynttilän sytyttäminen, jolloin sillä voidaan kuvata uskoa, toivoa, odotusta, Luojan valoa tai se voidaan sytyttää jonkun muistoksi, mutta tämäkään tapa ei liity Luojan Pyhään Henkeen eikä totuudellisuuteen. Jeesus opetti opetuslapsia, mitä valo todella tarkoittaa. Johanneksen ja Matteuksen evankeliumeissa kerrotaan tästä: Jeesus puhui taas kansalle ja sanoi: 'Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo. -- Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. - Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. - Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa. Kristus valona ohjaa ihmisiä oikealle, totuudelliselle tielle ja oikeaan uskoon. Ihmisessä oleva Luojan ja Kristuksen valo näkyy toisille ihmisille Luojan totuudessa toimimalla eli ihmisen elämäntavassa, puheissa ja Jeesuksen opettamissa hyvissä teoissa toisia ihmisiä kohtaan.

Kun evankeliumin vastaanottaneet ihmiset menettivät apostolien aikana vallitsevan puhtaan totuuden, ei ihminen pysty itse omin voimin enää millään tavoin palaamaan ja löytämään tuon ajan totuudellista, puhdasta opetusta ja uskoa. Totuuden voi ihmisille antaa vain Luoja tahtonsa mukaisesti. Luoja tuo oikea-aikaisesti totuutta ihmisille, mutta Hän ei anna puhtaan totuuden koskaan saastua valheen sekaan. Toisessa tessalonikalaiskirjeessä mainittu vääryyden ihminen, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemisensa kirkkaudella kertoo selkeästi sen, miten Kristus tulee toisessa tulemisessaan tuomitsemaan harhaoppisen uskon ja tuo ainoan oikean totuuden tullessaan. Luoja kyllä herättelee joitakin ihmisiä ennen sitä, kuten Ilmestyskirjan kirje Sardeksen seurakunnalle osoittaa: Herää ja vahvista sitä, mikä vielä on jäljellä, sitä, mikä jo oli kuolemaisillaan. Olen havainnut, että tekosi eivät täytä minun Jumalani vaatimusta. - Muista, kuinka kuulit sanan ja otit sen vastaan, tarkkaa sitä ja tee parannus. Ellet ole hereillä, minä tulen kuin varas, yllätän sinut hetkellä, jota et aavista. Kun ihminen ei ole hereillä ja valppaana, tämä herättelyn hetkikin saattaa mennä ihmiseltä ohi ja Kristus tulee yllättäen kuin varas. Ihmiset odottavat omien mielikuviensa mukaista Kristusta, mutta Kristus ei tule enää toisessa tulemisessaan Jumalan Karitsana vaan Hän tulee tähän maailmaan Tuomarina, joka tuomitsee ihmiset heidän harhaoppisuudestaan ja pahoista teoistaan sekä saattaa voimaan Luojan oikeuden. Hän myös pelastaa ne, jotka ottavat Hänet vastaan ja jotka Luoja on ennalta käsin valinnut Hänen totuudessaan kulkemaan. Jaakobin kirjeessä rohkaistiin sen ajan uskovia ja sama pätee edelleenkin: Olkaa tekin kärsivällisiä ja rohkaiskaa mielenne, sillä Herran tulo on lähellä. - Älkää syytelkö toisianne, veljet, ettei teitä tuomittaisi. Tuomari seisoo jo ovella. - Veljet, ottakaa vastoinkäymisten kestämisessä ja kärsivällisyydessä esikuvaksenne profeetat, jotka ovat puhuneet Herran nimessä. - Niitä, jotka kestävät loppuun asti, me ylistämme autuaiksi.

Kun Pyhä Henki otettiin evankeliumia levittäviltä ihmisiltä pois totuuden saastuessa, ei Pyhää Henkeä voinut vastaanottaa eikä välittää enää kukaan. Luojan valtakunnan tullessa ja toimiessa maan päällä, vastaanotettu Pyhä Henki olisi ihmisten pitänyt pystyä pitämään itsellään. Kun ajat ovat vaikeat, Luoja valitsee oikea-aikaisesti sen ihmisen, joka voi vastaanottaa Pyhän Hengen haastavan tien kulkemisen kautta ja levittää Luojan totuutta muille ihmisille. Kuka tahansa ei ole Luojan profeetta, joka kertoo, mitä Luoja, Jeesus Kristus tai Pyhä Henki on hänen käskenyt ihmisille kertoa. Moni uskova profetoi tässä ajassa kuitenkin eksytyksen tuloksena. Paavali toteaa ensimmäisessä kirjeessään korinttilaisille, miten tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista. Raamattu varoittaa vääristä profeetoista, mutta ihminen voi silti eksytyksessä kuvitella olevansa Luojan todellinen profeetta ja toimivansa täysin Luojan oikean ohjauksen alaisena. Apostolien teoissa kerrotaan seuraavasti: Viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, minä vuodatan Henkeni kaikkiin ihmisiin. Teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaiset näkevät näkyjä ja vanhukset ennusunia. - Näin teen: palvelijoihini ja palvelijattariini minä vuodatan Henkeni niinä päivinä, ja he profetoivat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nämä ihmiset olisivat Luojan totuudellisia profeettoja, päinvastoin. Kun ihminen ei tunne Luojan tätä maailmaa koskevaa suunnitelmaa ja häneltä puuttuu Pyhä Henki, profetioiden viestit ovat totuuden ja valheen sekasotkua, jossa totuudellisuus ei ole päällimmäisenä. Luoja tuo ihmisille myös viestejä, joiden seassa on totuutta, mutta ilman Pyhän Hengen jatkuvaa ohjausta viestin sisällöstä ei pystytä erottamaan mikä on totta ja mikä eksytystä. Tällaisen viestin välittäjä ei ole kuitenkaan oikea, totuudellinen Luojan profeetta. Luoja vie tätä maailmaa eteenpäin suunnitelmansa mukaisesti, mutta kun ihminen ei tätä suunnitelmaa käsitä, hän julistaa myös sellaista, mikä ei tule Luojan totuudesta. Jeremian kirjassa kerrotaan profeetoista, jotka julistavat, mutta he eivät kuitenkaan julista Luojan antamaa totuutta: Minä olen kuullut, mitä nuo profeetat puhuvat, nuo, jotka julistavat minun nimissäni silkkaa valhetta. He sanovat: 'Olen nähnyt unen, olen nähnyt unen! - Kuinka kauan tätä vielä jatkuu? Mitä onkaan mielessä noilla profeetoilla, jotka julistavat valhetta ja omia pettäviä kuvitelmiaan! Jeremian kirjassa profeetta Jeremia ottaa kantaa väärän profeetan Hananjan ennustukseen: Kaikkina aikoina, jo ennen minua ja sinua, profeetat ovat ennustaneet monille kansoille ja suurille valtakunnille sotaa, onnettomuutta ja ruttoa. - Jos siis joku profeetta julistaa rauhaa, on syytä katsoa, käykö hänen sanansa toteen. Vasta sitten nähdään, onko hän todella Herran lähettämä profeetta. Tästä ei voi suoraan vetää oikeaa johtopäätöstä siitä, että todellisen profeetan tuntee hänen toteutuneesta ennustuksestaan. Luoja voi antaa totuudellista viestiä myös kenen tahansa ihmisen kautta, vaikka yksittäisenä sanana hänen puheestaan. Kun ihminen on totuudellisella tiellä, hän alkaa erottamaan totuuden valheesta myös Luojan antamista viesteistä. Vanhan testamentin aikoina Luojan viestit ihmisille olivat varoituksia ja ojennusta siihen suuntaan, että he palvelisivat ainoastaan Herraa, eivätkä epäjumalia. Se, joka julisti jotakin muuta Jumalan nimessä noina aikoina, oli selvästi väärä profeetta. Maailma on kuitenkin muuttunut, eivätkä profeetat ole enää olleet Luojan totuuden keskiössä vaan Kristus. Luoja ei toimi samalla tavalla kuin tuolloin, ja Kristuksen uhrikuoleman jälkeen ainoastaan Pyhän Hengen vastaanottaneet ihmiset voivat profetoida totuudellisesti, sillä Luoja puhuu heidän suullaan, mutta vasta siinä vaiheessa, kun he ovat edenneet tarpeeksi pitkälle Luojan antamalla totuudellisella tiellä. Luoja ei anna Pyhää Henkeään ihmiselle kuitenkaan vastikkeetta. Ihmisen tulee aina kasvaa puhtaassa totuudessa ja totuudellisessa uskossa koettelemusten kautta Luojan tahdon mukaisesti ennen Pyhän Hengen vastaanottamista. Pyhää Henkeä ei voi vastaanottaa tietämättään tai täyttyä Pyhästä Hengestä aina silloin tällöin. Ihmisen tulee olla aina Luojan valittu voidakseen vastaanottaa Pyhän Hengen ja kaikki sen mukana tulevat kasvattavat koettelemukset ja kärsimykset. Apostolien tuli myös pysyä koko ajan Kristuksen ja Pyhän Hengen kautta annetussa totuudessa siitä lipsumatta, ettei totuudellista ohjausta otettaisi heiltä pois. Luoja antaa myös eksyttäjän kautta totuudellista ja totuudellisen tuntuista sanomaa ihmisille, sillä ihmiset kuvittelevat toimivansa Pyhän Hengen alaisena, vaikka ovatkin eksytyksessä. Tämä eksytys tapahtuu kuitenkin täysin Luojan tahdosta, Hänen suunnitelmansa mukaisesti. Vasta Kristus tuo puhtaan totuuden kaikkeen maailmaan.

Uskovien lisäksi ennustajia löytyy myös harhaoppisista suuntauksista, kuten henkisyydestä. Monet henkiset ihmiset kertovat tulevasta korkeavärähteisestä ajasta, maapallon ylösnousemuksesta ja kultaisista kaupungeista ymmärtämättä sitä, että he ovat Luojan antaman rankan eksytyksen kohteena. Monet henkiset ihmiset kertovat myös toisille ihmisille heidän tulevaisuudestaan tuntematta saatanan olemassaoloa, sillä he kuvittelevat Luojan antaman harhan mukaisesti toimivansa totuudessa ja siunattuna tässä tehtävässä. Kasvava harhaoppisuus ja luopumus tässä maailmassa on täysin Luojan suunnitelman mukaista. Harhaoppisuus näkyy henkisyyden lisäksi myös hengellisyydessä. Enteiden ja ennusmerkkien selittäjiä ja tietäjiä löytyy molemmista ryhmistä. Totuus on Raamatussa, mutta ilman Pyhää Henkeä ihmisillä ei ole mahdollisuutta löytää oikeaa totuutta ja oikeaa tapaa elää ja pelastua tästä elämästä. Kristus on sivuutettu tai väärin ymmärretty monissa opetuksissa, sillä ainoastaan Kristuksen kautta ihminen pelastuu, mutta ei ilman kärsimyksiä ja koettelemuksia eikä ilman Luojan totuutta ja Pyhää Henkeä. Mooseksen viidennessä kirjassa varoitetaan selkeästi enteiden selittäjistä ja tietäjistä: Keskuudessanne ei saa olla ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, ei myöskään ketään taikojen tekijää, enteiden tai ennusmerkkien selittäjää, noitaa, - loitsujen lukijaa, henkienmanaajaa, tietäjää eikä ketään, joka kysyy neuvoa kuolleilta. - Jokainen, joka sellaista harjoittaa, on iljetys Herralle. Ihmisen ei tarvitse tietää tulevista asioista, eikä keskittyä selvittämään niitä. Tällaista eksytyksen alaista ennustamista voidaan tehdä myös rahallisesti hyötyen, mutta tämäkään toiminta ei ole ihmiselle uutta. Apostolien teoissa kerrotaan orjatytöstä, jossa oli tietäjähenki ja joka ennustamalla hankki isäntäväelleen hyvät rahat. Luoja vie ihmistä eksytyksessään myös tämänkaltaiseen toimintaan ja kun se otetaan vastaan, Luoja antaa myös ihmisen rypeä näissä ennustuksissa ja niiden selityksissä ja levittää niitä. Ihmisen tulisi todellisuudessa keskittyä vain Luojaan ja Kristukseen sekä pyrkiä Luojan totuudelliseen ohjaukseen ja totuudelliseen uskoon.

Ihmisten tulisi muistaa ensimmäisessä korinttilaiskirjeessä kerrottu asia, miten Luojalta saatua tietoa ei voi tulkita ihmisen omasta viisaudesta, koska sitä on tutkittava Hengen avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisellä on oltava jatkuva Pyhän Hengen totuudellinen tuki kyetäkseen tulkitsemaan yhtäkään Luojan antamaa viestiä, näkyä tai unta. Kaikki Luojan antamat unet eivät ole ennusunia, vaikka ne siltä vaikuttaisivatkin. Pyhää Henkeä ei ihminen voi kuitenkaan vastaanottaa tietämättään, Luojan lahjana ihmisille. Luoja vaatii aina valituiltaan totuudessa kasvamista ja totuudellista uskoa sekä näissä molemmissa toimimista. Omaa oletettua ennusuntaan tai näkyään levittäessään ihminen unohtaa eksyttäjän eli saatanan olemassaolon, tai hän kuvittelee naiivisti, että hän on eksytyksestä täysin vapaa, kun vain uskoo Luojaan ja Kristukseen. Saatanasta ja eksyttäjästä, tai samaa tarkoittavasta pahasta hengestä ja riivaajasta kerrotaan enemmän Hengellisyys-välilehdellä. Luoja koettelee ja eksyttää uskovaa ihmistä jatkuvasti, sillä Luojan antamaa totuudellista tietoa voi jakaa muille ihmisille vain Luojan puhtaassa totuudessa, jossa Pyhä Henki on jatkuvasti läsnä ihmisen elämässä. Tällöinkin Luoja kontrolloi hyvin tarkkaan sitä, mitä totuudessa kulkeva ja kasvava ihminen voi toisille ihmisille kertoa. Totuudellisella tiellä omia näkyjä tai unia ei suolleta muille ihmisille, vaan kasvetaan totuudessa Luojan tiukan ohjauksen mukaisesti hyväksymällä täysin Luojan tätä maailmaa koskeva suunnitelma. Kun ihminen ei Luojan suunnitelmaa tunne, ymmärrä eikä hyväksy, hän keskittyy kauhistelemaan sitä suunnitelmaa, jonka Luoja on tälle planeetalle ja sen ihmisille varannut. Pyhän Hengen vastaanottaminen ei ole koskaan itsestäänselvyys, sillä Luoja koettelee ja kasvattaa ihmistä totuudessa aina ennen Pyhän Hengen vastaanottamista. Koska jo varhaiset evankelistat ottivat Luojan antaman eksytyksen vastaan ja antoivat heille annetun totuuden vääristyä, Luoja otti ihmisiltä totuudellisen ohjauksensa eli Pyhän Henkensä pois. Pyhää Henkeä ei voi kukaan enää vastaanottaa Jeesuksen ristinkuoleman jälkeen ilman totuudellista koettelemusten eikä kärsimysten tietä, sillä ihmisen tulee oppia ja kasvaa vääristyneestä uskosta totuudelliseen uskoon ja totuudelliseen toimimiseen tässä pimeyden maailmassa. Ensimmäinen Pietarin kirje valistaa: "Kun siis Kristus on ruumiissaan kärsinyt, niin olkaa tekin valmiita kärsimään, jotta eläisitte jäljellä olevan maallisen elämänne Jumalan tahdon mukaisesti ettekä ihmisten himoja seuraten. Sillä se, joka on ruumiissaan kärsinyt, on luopunut synnistä." Totuudessa kulkeva ihminen ei elä tämän maailman menon mukaan, vaan hän elää niinkuin Jeesus Kristus eli. Kirjaimellisesti ei voi elää täysin samalla tavalla kuin Jeesus eli, mutta Luoja ohjaa totuudellisella tiellä ihmistä elämään tavalla, joka on Luojan tahdon mukaista ja totuudellista tässä ajassa. Luoja koettelee ihmistä totuudessa, jotta ihminen pystyy luopumaan synnin tekemisestä. Ilman koettelemuksia ja kärsimyksiä Luoja ei ihmistä himoista ja haluista päästä irti. Jos kuvittelee saaneensa Pyhän Hengen lahjana ilman ristin tietä, on vastaanottanut eksytyksen ja ottanut vastaan eksyttäjän eli saatanan opastuksen. Luoja ei lupaa Hänen totuudessaan kulkevalle ja uskovalle ihmiselle helppoa tietä. Jos haluaa kulkea helppoa, maallista ja harhaoppista tietä, se ei ole se tie, jolla kuljetaan ahtaasta portista pelastukseen.

Kun ihminen vastaanottaa Pyhän Hengen, hän ei itse muutu Pyhäksi, vaan Pyhä Henki hänessä on sitä ainoastaan. Kun Pyhän Hengen vastaanottanut ihminen kuolee tai harhautuu pois totuudesta, Pyhä Henki poistuu hänestä. Mitään pyhyyttä tai korotettavaa ei ihmissieluun jää. Ihmisillä ei ole maapallolla muuta Pyhää kuin Luoja ja Raamattu. Jeesus Kristus kuuluu saumattomana ilmenemisen muotona Luojaan, sillä Luoja toimi Sanansa kautta Jeesuksena Kristuksena eli Ihmisen Poikana maan päällä . Minkäänlaisia muita pyhiä esineitä Raamatun lisäksi, asioita, paikkoja, kuten kaupunkeja, rakennuksia tai jokia ei tässä maailmassa ole, vaikka eri uskonnot väittäisivät muuta. Taivas ja maa eivät 'kohtaa' missään päin maapalloa, joka tekisi tällaisen paikan pyhäksi. Ihmisen eksyttämiseen kuuluvat myös ihmisen tekemät pyhiinvaellukset. Ihmisen tulee ymmärtää, että Pyhä on sama kuin Täydellisyys ja molemmat tarkoittavat Luojaa sekä Luojaa Kristuksena. Ihminen sortuu pyhittämisillään Jumalanpilkkaan, josta vastuu kannetaan aina. Jumalallisuuteen liitetty neitsyt Maria oli tavallinen ihmissielu, jota ei ole lupa palvoa. Hän ei ollut Jumalan äiti, Jumalan synnyttäjä eikä Pyhä, sillä hän synnytti Jeesusta Kristusta varten vain ihmisen kehon. Tässä valossa ihmisen tulisi myös ymmärtää, että tämän maailman historiassa ei ole yhtään ihmissielua, joita ihminen itse voisi pyhittää tai korottaa muiden ihmisten yläpuolelle. Kun ihminen nimittää ja korottaa omasta mielestään kristillisesti ansioituneita ihmissieluja Pyhiksi tai Pyhimyksiksi, tällaisella toiminnalla halvennetaan ainoaa oikeaa Pyhää. Tämä kertoo taas karua kieltään siitä, miten ihminen ei ymmärrä Luojaa eikä hengellisyyttä lainkaan. Näiden oletettujen pyhien tai pyhimysten palvominen ei ole sallittua ihmiselle, sillä luodun olennon palvomisella, oli se sitten ihminen tai enkeli, eksytään harhaoppisuuteen.

Jumalalliset kuvat tai ikonit eivät ole pyhiä, eikä Luojasta saa tehdä minkäänlaista kuvaa. Jo Toinen Mooseksen kirja kertoo tästä: Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla. Ylhäällä taivaalla oleva kohta viittaa Luojaan ja kaikkeen siihen, missä olomuodossa ja hahmossa Luoja toimii Sanassaan kaikissa muodoissaan sekä luomiensa henkiolentojen kautta. Tämä tarkoittaa Luojaa itseään, Sanansa kautta toimivaa Luojaa eli Kristusta, enkeleitä sekä eksyttäjää eli saatanaa. Esimerkiksi monen rakastama suojelusenkeli-taulu sekä myös kauniit enkelipatsaat ja -kuvat ovat täysin harhaoppisia. Alhaalla maan päällä tarkoittaa Jeesusta Kristusta sekä myös enkeleitä, joiden Luoja on antanut näyttäytyä ihmisille. Minkäänlaisia kuvia ei ole heistäkään lupaa tehdä. Maan päällä ihminen ei saa myöskään korottaa ja palvoa toisia ihmisiä, tällä viitataan myös pyhimyksiin ja marttyyreihin. Taiteen keinoin ihminen on kuvannut harhaoppisesti kaikkea mahdollista Luojaan liittyvää. Vesissä maan alla oleva kohta kuvaa jo kuolleita ihmisiä eli vainajia. Vesissä tarkoittaa maanpäällistä elämää, sillä merellä kuvataan Raamatussa kansoja eli ihmisiä. Vesissä maan alla kuvaa kuolleita, haudattuja ihmisiä. Kun vainajien, kuolleiden läheisten, pyhimysten tai 'sankareiden ja merkkihenkilöiden', muistamiseen ihminen pyhittää jopa oman päivänsä tai teettää näille muistomerkkejä, kyse on vainajien palvonnasta, jossa ei toimita Luojan antamien käskyjen mukaan. Kun ihminen sortuu tällaisiin asioihin, hän rikkoo rakkauden kaksoiskäskyn ensimmäistä kohtaa vastaan. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. - Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Luojaa kuvaava kolmio tai kolmio, jonka sisällä on silmä, on myös harhaoppinen. Kristityt ovat ottaneet oman uskonsa symbolisiksi tunnuksiksi asioita ja elementtejä, jotka eivät totuudelliseen uskoon kuulu. Näitä ovat esimerkiksi esineet, kuvat, värit, kirjaimet ja Luojaa ja Kristusta esittävä symboliikka. Pyhäinjäännöksiksi asetetut Torinon kääriliinat eivät näytä Jeesuksen todellisia kasvoja, sillä Luoja ei anna itsestään Jeesuksen oikeita kasvoja ihmisille, vaan eksytystä ja valhetta. Luoja ei ole myöskään totuudessa jättänyt mitään esineitä, edes kehdon palasia, joita voisi yhdistää suoraan Jeesukseen Kristukseen. Valheen kautta palvottavia esineitä, asioita ja paikkoja löytyy kyllä. On hyvä käsittää se, Luojasta ei saa tehdä minkäänlaista kuvaa, eikä ihminen tarvitse minkäälaisia pyhiinvaelluksia totuudelliseen uskoon. Luojan antamaan eksytykseen kuuluvat myös ihmisille ilmestyneet stigmat, jotka on tulkittu Kristuksen haavoiksi. Nämä ilmestyneet haavat eivät kerro mitään henkilön pyhyydestä, sillä Luoja otti Pyhän Henkensä eksyneiltä uskovilta pois. Kyse on täysin Luojan antamasta harhaoppisuuteen eksyttämisestä. Aina tulee keskittyä uskossa Luojaan ja Kristukseen, ei ihmisiiin. Kuka eksytyksen seurauksena lisää jotakin Jeesuksen opetuksiin, joutuu siitä aina Luojalle vastaamaan. Totuudelliseen uskoon tarvitaan oikea, totuudellinen usko, Pyhän Hengen tuki, Luojan tahdon mukainen elämä, totuudessa kasvaminen, totuudellinen ymmärrys, kiitollisuus, nöyryys, Herran pelko ja pyyteettömät lähimmäisenrakkauden teot puhtaine ajatuksineen, ilman mitään uskoa kuvaavia ulkoisia elementtejä tai merkkejä. Apostolien maalliset jäänteet tai ihmisten pyhittämien pyhimysten maalliset kehot tai niiden jäänteet eivät ole pyhiä, vaan sieluttoman kehon tavallinen, maallinen jäänne, jonka tulisi maatua eikä olla palvonnan kohde. Ihmisen ei ole lupa korottaa toista ihmissielua miksikään, sillä tällä sorrutaan toisen ihmisen eli luodun olennon palvomiseen. Vainajanpalvonta on valitettavan yleistä, mutta ihminen ei käsitä toimivansa tässä Luojaa vastaan. Ihmisen ei tule myöskään palvoa enkeleitä, tästä asiasta on kerrottu enkeleiden merkityksen lisäksi tarkemmin Hengellisyys-välilehdellä. Ihminen voi toimia Luojaa vastaan monella tavalla, nämä esimerkit ovat yksiä niistä.

Raamattu on pyhä sen takia, että se perustuu Luojan antamaan ilmoitukseen. Raamatun tekstejä ei ole kirjoitettu 'Pyhän Hengen inspiroimana', sillä ihminen ei ole voinut itse päättää sitä, mitä Raamattuun kirjoitetaan ja millä tavalla. Raamattuun on kirjoitettu kaikki tarvittavat asiat Luojan tahdosta, ei ihmisen tahdosta. Raamattuun eivät kuulu kuitenkaan apogryfiset kirjat, sillä ne ovat syntyneet Luojan antaman eksytyksen tuloksena. Maailmalla on löytynyt paljon hengellisiä tekstejä ja jopa 'salaisia' evankeliumeja, mutta Raamattuun ja Luojan antamaan totuuteen ne eivät kuulu. Vaikka ihmiset ovat julistaneet aikojen saatossa muita ihmisiä, asioita, esineitä tai paikkoja pyhiksi, pyhiä ne eivät kuitenkaan ole. Ainoastaan Luoja voi pyhittää, ihminen ei koskaan. Luojalla on oma omaisuuskansansa, Israelin kansa, mutta tällä kansalla ei ole Pyhää Henkeä. Luoja johdatti israelilaiset pyhään maahan, jonka Luoja oli pyhittänyt heille. Koska juutalaiset eivät pysyneet Luojan ohjauksessa vaan toistuvasti lankesivat harhaoppisuuteen ja olivat tottelemattomia Luojalle, tuo pyhä maa odottaa vielä tulemistaan kokonaisuudessaan. Luoja valitsi itselleen oman kansan, jota Hän johdatti ja jonka keskelle Hän syntyi lunastaessaan Ihmisen Poikana juutalaisten ja Häneen totuudessa uskovien synnit omalla ristinkuolemallaan. Vaikka Luojan valittu kansa ei kansana tunnusta Jeesusta Kristusta, se on edelleen Luojan omaisuuskansa, Hänelle omistettu kansa. Yksikään muu kansa tai ihmisryhmä ei voi heitä korvata ja tätä paikkaa viedä. Roomalaiskirjeen mukaan Ei Jumala ole hylännyt kansaansa, jonka hän edeltäkäsin on valinnut. Tiedättehän te, mitä kirjoitukset kertovat Eliasta. Hän esittää Jumalalle Israelia vastaan tämän syytöksen: - ’Herra, he ovat tappaneet sinun profeettasi ja hajottaneet sinun alttarisi. Minä yksin olen enää jäljellä, ja he tavoittelevat minunkin henkeäni.’ - Mutta minkä vastauksen hän saa Jumalalta? ’Minä olen jättänyt itselleni seitsemäntuhatta miestä, jotka eivät ole polvistuneet Baalin edessä.’ - Samoin on nykyisenäkin aikana olemassa jäännös, jonka Jumala on armossaan valinnut. Roomalaiskirje kertoo juutalaisista ja pakanakristityistä: Jos jalosta oliivipuusta on katkaistu oksia ja jos sinut, joka olet peräisin villistä oliivipuusta, on oksastettu oikeiden oksien joukkoon niin että olet päässyt osalliseksi puun juurinesteestä, - älä ylvästele alkuperäisten oksien rinnalla! Mutta jos ylvästelet, muista, ettet sinä kannata juurta vaan juuri kannattaa sinua. - Jos Jumala ei säästänyt luonnollisia oksia, ei hän säästä sinuakaan. -- Jumala on näet tehnyt kaikki tottelemattomuuden vangeiksi, jotta Hän voisi antaa kaikille armahduksen. Vaikka juutalaiset eivät kansakuntana ottaneetkaan Jeesusta Kristusta Messiaana vastaan, minkäänlaiseen ylemmyydentuntoon ei kristityillä ole varaa. Kun totuus saastui Pyhän Hengen menettämisen takia, totuudellista uskoa ei ole enää kristityilläkään. Kaikki maailman ihmiset ovat tottelemattomuuden vankeja Kristuksen tullessa, joten kaikista kansoista voi tällöin myös pelastua. Siitä kertoo tottelemattomuuden vangit -toteamus tässä Raamatun kohdassa. Roomalaiskirje kertoo: Eivät kaikki israelilaiset kuulu tosi Israeliin, - eivätkä kaikki Abrahamin jälkeläiset ole oikeita Abrahamin lapsia. Onhan sanottu: 'Vain Iisakin jälkeläisiä sanotaan sinun lapsiksesi.' - Tämä tarkoittaa, etteivät Jumalan lapsia ole luonnolliset jälkeläiset vaan että jälkeläisiksi luetaan lupauksen voimasta syntyneet lapset. Jos Jeesus Kristus oli kompastuskivi juutalaisille, mitä Kristus on silloin toisessa tulemisessaan kristityille? Päästäisikö Luoja helpolla pakanakansojakaan, kun Hän ei helpolla päästänyt omaa valittua kansaansakaan? Roomalaiskirje jatkaa: Mitä me tähän sanomme? Ei kai Jumala ole epäoikeudenmukainen? Ei suinkaan. - Hän sanoo Moosekselle: 'Minä armahdan kenet tahdon ja osoitan laupeutta kenelle tahdon.' - Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se, että Jumala armahtaa. - Kirjoituksissa sanotaan faraolle: Sen vuoksi minä korotin sinut, että sinun kohtalossasi osoittaisin voimani ja että minun nimeäni julistettaisiin koko maailmassa. - Jumala siis armahtaa kenet tahtoo ja paaduttaa kenet tahtoo. Tässä valossa myös kristityiltä tulisi löytyä hyvin paljon nöyryyttä Luojan edessä. Kristittyjen on pitänyt levittää evankeliumia, mutta kukaan ei voi kuitenkaan ottaa Luojan antamaa, valitun kansan asemaa itselleen.

Kun ihminen itse pyhittää, se tarkoittaa vain ja ainoastaan jollekin asialle omistautumista. Raamattu puhuu paljon pyhistä, ja tällä tehdään selvä ero tavallisen ihmisen ja Pyhän Hengen vastaanottaneen ihmisen välille. Raamatussa pyhät olivat niitä, jotka toimivat kuuliaisina Luojan ohjauksessa ja totuudessa. Luoja toi Jeesuksena Kristuksena ihmisille totuuden, mutta totuus ei pysynyt ihmisissä. Jos totuus ja Pyhä Henki olisivat pysyneet ihmisissä, täällä olisi vain yksi Kristuksen maailmanlaajuinen seurakunta eikä lukemattomia eri oppisuuntaisia kristillisiä seurakuntia, kirkkoja, lahkoja, suuntauksia ja liikkeitä. Hengellinen opetus olisi tässä tapauksessa myös yhtenäistä ja puhdasta. Kristinuskon nimissä ei olisi käyty myöskään yhtään sotaa, eikä sorrettu, kidutettu, hyväksikäytetty, mestattu, tapettu, poltettu, syrjitty tai kirottu muita ihmisiä. Näistä asioista on hyvin selkeää tunnistaa Pyhän Hengen puuttuminen kristityiltä. Apostolien teot kertovat siitä, miten Luoja ei tarvitse minkäänlaisia kirkkorakennuksia ja rukoushuoneita Hänen palvelemisekseen. Jumala, joka on luonut maailman ja kaiken, mitä siinä on, Hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu ihmiskäsin tehdyissä temppeleissä. - Häntä ei myöskään palvella ihmiskäsin, ikään kuin Hän tarvitsisi jotakin, - itse Hän antaa kaikille elämän, Hengen ja kaiken muun. Totuudellisesti uskova elää Jeesuksen antamien opetusten ja Luojan tahdon mukaisesti, muiden ihmisten keskuudessa eikä toteuta uskoaan itse pyhittämässään rakennuksessa. Luojan totuudessa eletään joka hetki ja Häntä palvellaan joka hetki Luojan ohjaamalla tavalla. Luojan ohjaama ihminen toteuttaa omassa elämässään Jeesuksen antamaa rakkauden kaksoiskäskyä, jonka mukaan ihmisen tulee aina toimia. Tässä maailmassa on kuitenkin nähtävissä, miten ihminen, myös kristitty, on rikkonut hyvin monessa kohtaa rakkauden kaksoiskäskyä vastaan. Pyhä Henki eli totuuden Henki työskentelee ihmisten tukena ainoastaan puhtaassa totuudessa. Vaikka ihmiselle annetaankin nyt mahdollisuus toimia Luojan totuudellisessa ohjauksessa, Pyhän Hengen vastaanottaneita ihmisiä koetellaan edelleen myös Luojan antamien koettelemusten, kärsimyksen ja eksytyksen keinoin, jotta he pysyisivät ja vahvistuisivat Luojan totuudessa. Kun ihminen ymmärtää Luojan suuruuden ja kaikkivoipaisuuden, löytyy ihmiseltä myös sitä tervettä Herran pelkoa, jonka avulla ihminen pystyy kasvamaan totuudessa ja ymmärtämään oman merkityksensä tässä maailmassa. Luojan totuudessa elävä ja kasvava ihminen toteuttaa Pyhän Hengen ohjauksen alaisena Luojan tahtoa ja elää Luojan toivomalla tavalla, jota ensimmäinen kirje tessalonikalaisille tuo ilmi: Katsokaa, ettei kukaan maksa pahaa pahalla. Pyrkikää aina tekemään hyvää toisillenne ja kaikille ihmisille. - Iloitkaa aina. - Rukoilkaa lakkaamatta. - Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta.

On hyvä ymmärtää, että Luoja ilmentää itsensä ihmisille aina Sanansa kautta, sillä kaikki on luotu Sanan voimalla, koko maailmankaikkeus luotuine olentoineen. Sana tarkoittaa yksinkertaisesti Luojan toimimista Kristuksena. Johanneksen evankeliumi alkaa sanoilla: Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman Häntä. Luojan suuruuden voi ymmärtää, kun käsittää sen, että koko maailmankaikkeus on Luojan alapuolella ja Luoja voi toimia maailmankaikkeudessa vain Sanansa kautta, sillä ilman Sanaa Luoja olisi liian valtava voima ja tietoisuus kohdattavaksi. Sanansa kautta Luoja syntyi myös ihmiseksi ihmisten keskelle, Jeesukseksi Kristukseksi. Kolossalaiskirje kertoo Luojan Sanasta eli Kristuksesta: Hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen, ennen koko luomakuntaa syntynyt. - Hänen välityksellään luotiin kaikki, kaikki mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvä ja näkymätön, valtaistuimet, herruudet, kaikki vallat ja voimat. Kaikki on luotu Hänen kauttaan ja Häntä varten. - Hän on ollut olemassa ennen kaikkea muuta, ja Hän pitää kaiken koossa. - Hän on myös ruumiin pää, ja ruumis on seurakunta. Hän on alku. Hän nousi esikoisena kuolleista, jotta Hän olisi kaikessa ensimmäinen. - Ja Jumala näki hyväksi antaa kaiken täyteyden asua Hänessä. - sekä Hänen välityksellään tehdä sovinnon ja Hänen ristinsä verellä vahvistaa rauhan kaiken kanssa, mitä on maan päällä ja taivaissa. - Tekin olitte ennen Jumalasta vieraantuneita ja Häntä kohtaan vihamielisiä, kun elitte pahojen tekojenne vallassa. - Mutta nyt Hän on tehnyt teidän kanssanne sovinnon, kun Kristus omassa ruumiissaan kärsi kuoleman asettaakseen teidät pyhinä, nuhteettomina ja moitteettomina Jumalan eteen. Luoja edellyttää valituiltaan aina nuhteettomuutta ja moitteettomutta, ihmisen tulee elää Luojalle mieluisella tavalla, ei tämän maailman tavoin. Ensimmäinen kuningasten kirja kuvaa Salomonin todistusta Luojan suuruudesta, miten taivasten taivaatkaan eivät ole Sinulle kyllin avarat. Ihminen ei voi millään tasolla verrata itseään Luojaan, sillä niin vähäinen ja mitätön ihminen on Luojan rinnalla. Sana käsittää Luojan Henkenä, totuudessa uskoville ja toimiville Pyhänä Henkenä, Ihmisen Poikana eli Jeesuksena Kristuksena, sekä Sanansa kautta Luoja toimii luotujen henkiolentojen välityksellä. Eri kirkollisten suuntausten välillä voidaan kiistellä siitä, mistä Pyhä Henki on lähtöisin. Pyhä Henki on lähtöisin Luojasta, mutta ei suoraan, sillä Luoja ei voi mittaamatonta Henkeään ihmisille suoraan lähettää, sillä Hän tuhoaisi sillä hetkellä aivan kaiken, koko maailmankaikkeuden. Pyhä Henki tulee siis Luojasta, mutta Sanan kautta eli Kristuksen kautta. Luoja voi Sanassaan ottaa minkälaisen olomuodon tai hahmon tahansa tässä maailmassa toimiessaan, mitään rajoitteita ei Luojalle ole olemassa. Sanansa kautta Luoja voi säädellä omaa valtavaa voimaansa ja tätä kautta Luoja voi ohjata kaikkea toimintaa maapallolla ja koko valtavassa maailmankaikkeudessa. Sana ei ole erillinen ja irrallinen osa Luojaa, sillä Luojan Henki on yksi ja ainut. Luojan suuruus, tietoisuus ja voima ovat ihmisen näkökulmasta katsoen mittaamattomia ja täysin käsittämättömiä ihmiselle. Luoja luo aivan kaiken, ja voi tuhota aivan kaiken. Luojasta lähtevä tuli on niin voimallista, että maailmassa ei ole mitään tähän verrattavaa. Luojasta lähtevä tuli kuluttaa kaiken, kaiken senkin, minkä maanpäällinen tuli jättää palamattomana jälkeensä.

Ihmiset ovat eksytyksen alaisena kolminaisuusopissaan virheellisesti määrittäneet Luojan yhdeksi olemukseksi, jolla on kolme 'persoonaa', Isä, Poika ja Pyhä Henki. Tähän on vaikuttanut se, miten ihmisille on korostettu pelastustietä näiden kolmen asian kautta. Luoja ei kuitenkaan rajoitu vain Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Eivätkö ihmiset ole kokeneet Luojan myös esimerkiksi vitsauksina, luonnonvoimina, Herran enkelinä, eksytyksen Henkenä, kirkkautena, pilvenä tai tulena? Ilmaus Isä, Poika ja Pyhä Henki kertoo ihmisille sen, miten ihmisen tulee uskoa Luojaan sekä Kristukseen ihmiseksi syntyneenä Luojana ja toimia Luojan totuudessa eli Pyhän Hengen ohjauksessa pelastuakseen. Jos ihminen rajaa Luojan ainoastaan tähän kolminaisuuden ilmaukseen, hän pienentää Luojan. Isä, Poika ja Pyhä Henki on kuitenkin ihmisille tarkoituksella annettu, sillä tämä sulkee täysin enkeleihin ja muihin henkiolentoihin sekä harhaoppisuuteen keskittymisen ihmisen pelastustien ulkopuolelle. Ihmisellä ei ole täydellistä käsitystä Luojasta, sillä Luojan suuruutta ja voimaa on ihmisen hyvin vaikea ymmärtää. Luoja ei ole kolmiyhteinen vaan paljon enemmän, eikä sanaa kolmiyhteinen mainita sanana Raamatussa. Kristus, Ihmisen Poika Jeesus Kristus ja Henki ovat kaikki osa Sanaa, voimallista Luojaa. He eivät ole minkäänlaisia alempia jumaluuksia, eikä persoonia kuten ei Isäkään, sillä Luojaa ei voi kuvailla ihmiseen verrattavin tavoin. Luojalla ei ole minkäänlaisia rajoittavia tekijöitä Hänen toimiessaan ihmisten kanssa. Persoonasta puhuttaessa kyse on aina ihmisestä, jolla on tietty, Luojan luoma luonne. Jeesus Kristus eli synnittömän elämän, joka ei ole tavalliselle, persoonalliselle ihmiselle mahdollista. Kun Luoja syntyi Sanansa kautta Ihmiseksi ihmisten keskelle, Hän kuitenkin alensi itsensä tällä teolla enkeleitäkin vähäisemmäksi, ihmisten tasolle. Heprealaiskirje kertoo tästä: Lyhyeksi aikaa Sinä asetit Hänet enkeleitä alemmaksi, mutta sitten seppelöit Hänet kirkkaudella ja kunnialla, - panit kaiken Hänen valtansa alle. Ihminen sortuu hyvin usein Luojan pienentämiseen, useinkin ymmärtämättömyyttään. Jumalan pilkkaa tapahtuu niin monilla tavoilla, tahattomasti ja tahallisesti. Persoona luonteineen ja inhimillisine piirteineen ja ominaisuuksineen liittyy aina rajalliseen, luotuun olentoon ja on ominaista nimenomaan sielulle. Luoja on ihmisen käsittämättömissä, mutta nykymaailmalle nöyryys Herransa edessä, Herran pelko ja Luojan suuruuden ymmärtäminen vaikuttavat olevan vaikeita asioita sisäistää ja käsittää. Ilman näistä asioista oppimista ihminen ei kuitenkaan pelastu. Jokainen ihminen joutuu jossain vaiheessa Luojansa eteen vastaamaan kaikista teoistaan, sanoistaan ja ajatuksistaan. Myös siitä, mitä on Luojastaan ajatellut ja opettanut muille.

Luojan toimimista Sanansa kautta on löydettävissä Raamatun Vanhasta testamentista monista tilanteista, joissa ihmisiä on ohjattu hyvinkin näkyvällä ja konkreettisella tavalla. Herran kirkkaus, pilvenpatsas ja tulipatsas, jollaisina Luoja näyttäytyi israelilaisten erämaavaelluksen aikana, kertovat siitä, miten Luoja ilmestyi Sanassaan ihmisille. Raamatussa kerrotaan myös, miten Luojan Henki täytti ihmisen tai hän toimi Luojan Hengen ohjauksessa tai alaisena. Samoin Luojasta Sanana kertovat myös Herran enkeli- ja Herran sotajoukon päällikkö -ilmestykset. Luoja toimii myös henkiolentojensa kautta, mutta nämä ovat Sanan kautta luotuja enkeleitä ja ihmisen eksyttäjiä. Kun ihminen tässä ajassa kuvittelee toimivansa rakastavien henkiolentojen tai enkeleiden kanssa, hänen tulisi ymmärtää se, että hän toimii tällöin saatanan kanssa. Kun Luoja toimi maan päällä Jeesuksena Kristuksena, Hän korosti sitä, miten Hänen poismenonsa jälkeen opetuslapset saavat avukseen nimenomaan Pyhän Hengen. Pyhä Henki ei ole kuitenkaan sama asia kuin koettu henkiolento. Kun tämän kohdan ymmärtää totuudessa, ymmärtää sen, että Luoja ei ilmesty tässä ajassa ihmisille totuudessa luotuna henkiolentona enkelinä eikä edes henkiolentona Jeesuksena Kristuksena, sillä Luoja antaa totuudellisen tukensa ihmisille ainoastaan Pyhän Henkensä kautta. Kaikki muu tulee valheesta, ei puhtaasta totuudesta. Kun Luoja haluaa toimia konkreettisesti ihmisten kanssa, Hän syntyy silloin itse Ihmiseksi ihmisten keskuuteen, siksi Hän on käyttänyt myös itsestään nimeä Ihmisen Poika. Kuka tässä ajassa on kokenut tapaavansa Jeesuksen Kristuksen henkiolentona ja on käynyt Hänen kanssaan vaikkapa taivaassa, on ottanut vastaan saatanan eli Luojan antaman eksytyksen ja valheen. Ihminen ei voi vastaanottaa Luojan totuudessa minkäänlaisia henkiolentoja Kristuksen puhtaan uhrin jälkeen, sillä hän voi vastaanottaa Luojan antaman lupauksen mukaisesti ainoastaan ihmisille luvatun Pyhän Hengen. Kaikki muu on ihmisen koettelemista ja eksyttämistä. Pyhää Henkeä ei ihminen voi vastaanottaa koskaan suoraan, sillä Pyhä Henki voidaan vastaanottaa ainoastaan kasvamalla puhtaassa totuudessa ja toimimalla tässä totuudessa Luojan tahdosta. Vaikka ihminen uskoisi Luojaan ja Kristukseen, elämällä tämän maailman menon mukaan ei ihminen voi koskaan vastaanottaa Pyhää Henkeä. Pyhä Henki toimii ainoastaan Luojan totuudessa, jossa ei harhaoppia eikä maailmallista elämää ole läsnä. Kun ihmisellä ei ole Pyhää Henkeä, hän ottaa hyvin herkästi vastaan Luojan antamaa eksytystä ymmärtämättä sitä, että hän on ottanut vastaan valheen ja eksyttäjän. Valhe ja eksytys vievät aina turmioon, mutta Luojan totuus, kasvaminen koettelemuksissa ja kärsimyksissä sekä Luojan antama armo vievät pelastukseen, mutta ihmisen tulee myös toimia nöyränä ja kuuliaisena Herransa edessä. Ihmisen tulee myös hyväksyä Luojan suunnitelma ja mukautua Luojan tahtoon. Jeremian kirjassa tuodaan voimakkain sanoin ilmi Luojan suunnitelmaa. Herran viha ei asetu, ennen kuin Hän on vienyt loppuun aikeensa ja päätöksensä. Vielä tulee aika, jolloin te sen tajuatte.

Kun Luoja haluaa suunnitelmansa mukaisesti vahvasti opastaa ja ojentaa ihmisiä puhtaassa totuudessa, Hän syntyy itse Sanansa kautta ihmiseksi ihmisten keskelle. Tällöin Luojan ja ihmisen välissä ei ole ainuttakaan välikappaletta, joka voisi tulkita Luojan viestin toisin, kuin Hän on sen ihmisille tarkoittanut. Ihminen saa tässä tapauksessa kohdata Luojan suoraan siinä muodossa, jossa Luoja voi Sanansa kautta toimia selvästi nähtävänä ja kuultavana olentona, jolloin välissä ei ole mitään, mikä vääristäisi Luojan kertomaa totuutta. Ihmisen Poikana eli Jeesuksena Kristuksena, Luoja antoi Sanansa kautta itselleen kehon ihmisestä syntymisen kautta, sillä Luoja tarvitsi tässä tehtävässään samanlaisen fyysisen kehon kuin luomillaan ihmisillä. Kun ymmärtää tämän, ymmärtää, että Kristus on sama asia kuin Sanansa kautta toimiva Luoja. Kun Luoja toimi Jeesuksena Kristuksena ihmisten keskuudessa, hänen tuli korottaa maallinen itsensä eli Jeesus omaksi valitukseen juuri ihmisten tähden, että he uskoisivat Häneen. Filippiläiskirje kertoo Sanansa kautta ihmiseksi syntyneestä Luojasta eli Jeesuksesta: Hänellä oli Jumalan muoto, mutta Hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen - vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, - Hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti. - Sen tähden Jumala on korottanut Hänet yli kaiken ja antanut Hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. - Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, - ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: 'Jeesus Kristus on Herra'. Taivaassa kaikki henkiolennot ovat alamaisia Luojalle, sillä kaikki henkiolennot on luotu Luojan Sanan eli Kristuksen kautta. Maan päällä oleva tarkoittaa tavallista, maallista ihmistä ja maan alla oleva kuvaa tästä elämästä fyysisesti kuollutta ihmistä, tuonelassa tai helvetissä olevaa sielua. Kaikkien heidän on tunnustettava Kristuksen Herruus, myös maanpäällisen, ihmiseksi syntyneen Ihmisen Pojan Herruus. Fyysisen kuolemansa jälkeen, ilmestyessään opetuslapsilleen ja muille valituille ihmisille, Luoja korosti heille Jeesuksen Kristuksen ylösnousemusta ja ikuista elämää Kristuksessa eli Hänessä. Jeesuksen Kristuksen kanssa samaan aikaan eläneet ihmiset saivat myös nähdä Hänet Hänen fyysisen kuolemansa jälkeen, jotta he uskoisivat Häneen. On hyvä ymmärtää se, että ihminen voi konkreettisesti vastaanottaa Kristuksen henkiolentona vasta silloin, kun Kristus on ensin elänyt maan päällä, ja Hän palaa henkiolentona todistettavasti maan päällä eläneenä samassa hahmossa ja samassa ajassa eläneiden ihmisten keskuuteen. Ilmestyessään kuolemansa jälkeen Kristus antoi opetuslasten kosketella ja tunnustella Häntä, että he vakuuttuisivat, että Hän on se, jonka he tuntevat. Seuraavat sukupolvet eivät voi mitenkään enää tunnistaa Häntä, sillä Luojasta ei saa tehdä minkäänlaista kuvaa. Muut sukupolvet vastaanottavat silloin eksyttäjän, sillä Luoja lupasi Kristuksena ihmisille poismenonsa jälkeen ainoastaan Pyhän Henkensä tueksi, ei minkäänlaisia henkiolentoja. Hän lupasi myös tulla toisen kerran takaisin, tuomitsemaan ja pelastamaan ihmisiä. Ilmestyskirjassa Kristuksen toiseen tulemiseen liittyy ratsastaja, joka ratsastaa valkoisella hevosella. Tämä ratsastaja valkoisine ratsuineen ja jousineen kuvaa Luojan totuutta, joka tulee Luojan Sanan eli Kristuksen kautta leviämään joka puolelle maailmaa. Minä näin, kuinka Karitsa avasi ensimmäisen seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden neljästä olennosta sanovan ukkosen tavoin jylisevällä äänellä: 'Tule!' - Ja siinä samassa näin valkoisen hevosen, ja sillä joka istui hevosen selässä, oli jousi. Hänelle annettiin seppele, ja seppelöitynä voittajana Hän lähti uusia voittoja kohti. Neljä olentoa, joita on selvennetty Hengellisyys välilehdellä, liittyvät kirouksiin ja vaivan ajan vitsauksiin, joita ihmiset vastaanottavat Luojalta. Jousi ja etenkin jousesta lähtevä nuoli, joka ei ole näkyvä fyysinen nuoli, kuvastavat sitä, minkälainen on Kristuksen tuoma totuus ja sen merkitys tälle maailmalle ja sen ihmisille. Koska Luojan totuus ei ole ihmisten vallitsevaa totuutta, jousesta lähtevä, totuutta symboloiva näkymätön nuoli on ihmiselle kauhistus. Kristukseen uskovat eivät voi itse totuutta maailmaan levittää, koska heillä ei Luojan puhdasta totuutta eikä Pyhää Henkeä ole. Psalmissa 38 käytetään myös symbolisena kuvauksena nuolta. Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivaudessasi minua kurita! - Sinun nuolesi ovat tunkeutuneet minuun, Sinun kätesi on painanut minut maahan. - Ruumiissani ei ole tervettä paikkaa, koska Sinä olet minuun vihastunut. Pahojen tekojeni tähden eivät jäseneni saa rauhaa. - Syntieni kuorma käy yli voimieni, se on raskas taakka, raskaampi kuin jaksan kantaa. Ihmisen ei kuitenkaan tarvitse kantaa syntiensä taakkaa yksin, sillä ottamalla Kristuksen tuoman totuuden vastaan ja kasvamalla kuuliaisena ja nöyränä tässä totuudessa Kristuksen ohjauksessa, Luoja tulee aina ihmistä vastaan. Koettelemusten ja kärsimysten kautta Luojan valitsemalla ihmisellä on mahdollisuus kasvaa totuudelliseen uskoon, Luojan edellyttämiin tekoihin ja oikeaan tapaan elää sekä lopulta pelastukseen.


Kun Luoja ihmiseksi syntyessään ottaa samanlaisen fyysisen kehon kuin ihmisellä on, Hän koettelee aina vahvasti myös itseään ihmisenä ihmisten keskellä. Jeesuksen, Ihmisen Pojan fyysisen kehon synnyttänyt neitsyt Maria oli tavallinen syntinen ihminen, hän ei ollut millään lailla jumalallinen, mutta hän kuului siihen sukuun, johon Jeesuksen tuli syntyä. Syntyessään Sanansa kautta ihmisten keskuuteen, Luoja haastaa itsensä ja näyttää tällä tavalla opettamisen lisäksi, miten ihminen pystyy totuudelliseen uskoon ja lähimmäisenrakkauteen niissä olosuhteissa, jotka ihmisille on annettu. Koettelemusten ja kärsimysten kautta Hän opettaa myös Ihmisen Poikana omalla esimerkillään, miten ihmisen tulee toimia nöyränä Herransa edessä ja ottaa koettelemukset ja kärsimykset kiitollisena, nöyränä ja kuuliaisena vastaan. Ihmisen tulisi ymmärtää Luojan toimiminen Jeesuksena Kristuksena tarjotun pelastumisen mahdollisuuden lisäksi suurena rakkauden tekona ja osoituksena ihmisille totuuden tuomisen lisäksi. Kun Luoja tulee toisessa tulemisessaan ihmisten keskuuteen, Hän ei tule suoraan henkiolennon muodossa, sillä henkiolento tässä ajassa tarkoittaa eksyttävää henkiolentoa. Pyhästä Hengestä osaton ihmiskunta tarvitsee ihmisten keskelle Sanansa kautta syntyvän Luojan, jolloin Luojan tätä maailmaa koskeva suunnitelma voi toteutua. Luoja koettelee myös itseään olemalla yksi muiden ihmisten joukossa ja tällä Hän näyttää ihmisille myös, miten Luojan totuudessa kulkeminen ja pelastus on ihmiselle ihmisenä mahdollista. Jeesus Kristus kertoi itsestään Ihmisen Poikana sekä omasta suhteestaan Luojaan eli Isäänsä Johanneksen evankeliumissa: Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Kuinka voit sanoa: ’Anna meidän nähdä Isä’? - Etkö usko, että minä olen Isässä ja Isä on minussa? Kun puhun teille, en puhu omissa nimissäni: Isä on minussa, ja minun tekoni ovat Hänen tekojaan. -- Kuulittehan, mitä sanoin: minä menen pois, mutta tulen taas teidän luoksenne. Jos rakastaisitte minua, te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän luo, sillä Isä on minua suurempi. -- Te saatte Puolustajan; minä lähetän Hänet Isän luota. Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta. -- Mutta minä sanon teille totuuden: mutta teille on hyödyksi, että minä menen pois. Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne. Mutta mentyäni pois, minä lähetän Hänet luoksenne, - ja Hän tulee ja paljastaa, että maailma on väärässä, Hän paljastaa, mitä on synti, mitä vanhurskaus ja mitä tuomio. Tässä Luoja kertoo Jeesuksen Kristuksen suulla, miten Hän tulee antamaan tukensa Pyhän Hengen olomuodossa opetuslapsiensa avuksi, kun Hän itse ei ole enää Ihmisen Poikana opetuslapsiensa keskuudessa. Tästä voi ymmärtää myös sen, miksi Luoja tulee uudestaan ihmiseksi ihmisten keskuuteen. Jos täällä olevilla ihmisillä olisi Pyhä Henki tukenaan ja he toimisivat täysin Luojan totuudessa, ei tarvittaisi myöskään Kristuksen toista tulemista. Kun Pyhä Henki puuttuu uskovilta ihmisiltä ja maailma on täysin pimeyden vallassa, silloin tulee Kristus syntymään uudelleen maan päälle. Luoja itsessään on täysin ihmisen ymmärryksen ulottumattomissa ja näkymättömissä, mutta ilmestyessään Ihmisen Poikana Luoja on kaikkien ihmisten nähtävissä. Kuka ei tunnusta Ihmisen Poikaa, Kristusta, hänellä ei ole Isääkään, sillä Ihmisen Poika itse on ihmiseksi syntynyt Luoja. Kuka Luojaa, Jeesusta Kristusta tai Pyhää Henkeä tässä ajassa totuuden tuntiessa väheksyy ja pilkkaa, väheksyy ja pilkkaa aina Luojaa. Luojasta ei ole ihmisen lupa käyttää mitään muuta nimitystä, kuin Luoja itse on ihmiselle antanut Raamatun kautta. Ihmisen tulisi keskittyä niihin Luojan itsensä antamiin nimiin Hänestä, jotka tulevat ilmi Uudessa testamentissa. Monen käyttämä tuttavallinen yläkerta-nimitys Luojasta tai Taivaasta puhuttaessa ei ole asiallista, sillä nimitys on Luojaa halventava. Jos henkinen ihminen puhuu alkulähteestä, ykseydestä, pyhästä rakkaudesta, suuresta hengestä tai kaikkein korkeimmasta, ilmaus on hyvin harhaoppinen tai harhaanjohtava ja se voi johtaa monia ihmisiä harhaan. Kukaan ei voi tietää, mitä tämä ihminen näillä ilmauksillaan todella tarkoittaa. Monet henkiset ihmiset uskovat maailmankaikkeuteen, kosmokseen, universumiin tai kaikkeuteen, mutta se ei ole sama asia kuin Luoja. Nykykäsityksen mukaan havaittava maailmankaikkeus koostuu pimeästä energiasta, pimeästä aineesta ja aineesta. Luoja on kaiken tämän luomansa yläpuolella.

Luoja kertoo Itsestään jo Raamatun alkulehdillä, Mooseksen ensimmäisessä kirjassa: Jumalan Henki liikkui vetten yllä, --Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme. Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi Hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi Hän loi heidät. -- Kun iltapäivä viileni, he kuulivat Jumalan kävelevän puutarhassa. -- Herra Jumala huusi miestä ja kysyi: 'Missä sinä olet?' Luoja ei voi näyttäytyä ihmisille, sillä Hän on mittaamaton Henki, josta ihmisen on mahdotonta nähdä edes vilausta tuhoutumatta. Sanan olomuodossa Luoja voi toimia Kristuksena, Henkenä, totuudellisesti uskoville Pyhänä Henkenä, johdattavana tai eksyttävänä henkiolentona, Ihmisen Poikana ihmisten keskuudessa tai missä tahansa rajoittamattomassa muodossa sekä luomiensa henkiolentojen kautta. Poikana eli ihmiseksi syntyneenä Ihmisen Poikana, Kristuksena, Luoja voi myös konkreettisesti toimia ja puhua samanlaisena ihmisenä ihmisten kanssa. Luojaan liittyvällä Poika- sanalla ei ole kuitenkaan samaa merkitystä kuin ihmisen poikapuolisella lapsella. Merkitykset eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Poika on kuitenkin merkitykseltään ihmisen paljon helpompaa käsittää kuin Sana tai Viisaus. Sana on se osa Luojaa, jonka kanssa Luoja voi toimia ihmisten kanssa. Luoja käveli Edenin puutarhassa ja puhutteli Aadamia ja Eevaa Sanassaan eli tässä kohtaa henkilolennon muodossa. Luoja on toiminut Sanansa eli Viisautensa kautta muinaisuudesta asti, ennen maailmankaikkeuden luomista ja ennen tämän maailman alkua, ja tähän viittaa myös Vanhan testamentin Sananlaskujen kirjan luku kahdeksan, jossa Viisaus kertoo itsestään: Minut Herra loi ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata. Iankaikkisuudessa minä sain alkuni, kaiken alussa, ennen kuin maata oli. -- Olin läsnä, kun Hän pani taivaat paikoilleen ja asetti maanpiirin syvyyksien ylle. Vaikka Luoja toimii Sanassaan eli Viisaudessaan, Kristuksena, Luoja eli Isä on tässä yhteydessä aina suurin, sillä Henki, Kristus ja Kristus Ihmisen Poikana ja kaikki muut rajoittamattomat Sanan ilmenemisen muodot ovat Hänestä lähtöisin. Kun Luoja syntyy Sanansa kautta Ihmiseksi ihmisten keskelle, Hän ottaa rajallisen, fyysisen kehon ja sen ymmärryksen, jonka Hän itse tähän maanpäälliseen tehtäväänsä määrittää. Ihmisen Pojan ymmärrys ja tietoisuus kasvaa Luojan antaman koulutuksen ja valmennuksen myötä. Maan päällä toimineen Jeesuksen ulkomuoto oli maallinen keho, jota tarvittiin täällä toimimiseen. Tämä keho sellaisenaan ei ole olemassa taivaassa, sillä Sana eli Kristus on Luojan voimallinen ilmenemisen muoto, jota ei voi pakottaa yhteen muottiin ja hahmoon. Ihmisen tulisi kuitenkin ymmärtää, kuka Jeesus Kristus oli: Sanansa kautta toimiva Luoja itse. Ihmisen tulisi käsittää tämä annettu totuus Luojasta, sillä ihmisellä ei ole lupaa tehdä Jumalastaan minkäänlaista kuvaa, se on Raamatussa kielletty.

Totuudellisella tiellä kannetaan aina ristin taakkaa, jotta tällä tiellä voidaan edetä. Ristin taakka kuvastaa Ihmisen Pojan eli Jeesuksen Kristuksen kärsimystietä sekä Hänelle annettuja koettelemuksia ja kärsimyksiä eli Luojan antamia kirouksia. Luoja otti Sanansa kautta ihmisenä vastaan tarvittavat kärsimykset ja uhrasi itsensä puhtaana uhrina valittujen ihmisten puolesta. Ilman kärsimyksen tietä ihmisellä ei ole mitään mahdollisuuksia kasvaa totuudessa, vahvistaa uskoaan eikä pelastua, sillä vasta koettelemusten ja kärsimysten kautta ihminen voi kasvaa uskossa ja totuudessa ja myös pysyä näissä molemmissa ja elää Luojan tahdon mukaista elämää. Ensimmäinen Pietarin kirje kertoo: Kun siis Kristus on ruumiissaan kärsinyt niin olkaa tekin valmiita kärsimään, jotta eläisitte jäljellä olevan maallisen elämänne Jumalan tahdon mukaisesti ettekä ihmisten himoja seuraten. Sillä se, joka on ruumiissaan kärsinyt, on luopunut synnistä. Luoja koettelee aina ihmistä, ennenkuin ihminen voi vastaanottaa Pyhän Hengen, sillä ihmisen tulee elää Luojan antamien ohjeiden mukaan, ei tämän maailman hullutusten mukaan. Raamattu kertoo Matteuksen evankeliumissa Jeesuksen Kristuksen sanoin, joka ei ota ristiään ja seuraa minua, se ei kelpaa minulle. Raamattu kertoo myös symbolisesti, miten Jeesukseen Kristukseen uskova ihminen joutuu kantamaan omalla uskon tiellään aina ristin taakkaa. Tämä viesti tulee kuvaannollisesti ilmi tapahtumassa, jossa sotilaat ottivat Luojan ohjaamana Simon-nimisen kyreneläisen miehen väkijoukosta ja pakottivat hänet kantamaan Jeesuksen ristiä. Ei ole sattumaa, että Jeesuksen ristiä kantoi välillä joku muu, sillä se on selkeä Luojan viesti ihmisille kärsimyksen ja koettelemusten tiestä. Ihmisen kulku uskon tiellä koettelemuksineen ja kärsimyksineen, eli kuvaannollinen Jeesuksen ristin kantaminen, on valittujen matka kohti ihmisen ylösnousemusta eli pelastumista. Matka on myös erilainen, kuin tavallisen, maallisuudessa elävän ihmisen. Kärsimystie kuuluu aina maanpäälliseen Kristukseen ja Luojaan totuudellisesti uskoville, sillä totuudellinen tie poikkeaa uskossa ja totuudessa kasvamisen takia muiden maanpäällisten kulkijoiden tiestä. Apostolit ymmärsivät, minkälainen on Kristuksen tie, jolla he kulkivat, mutta tämän maailman ihminen rukoilee jatkuvasti koettelemuksia ja kärsimyksiä pois, eikä ymmärrä sitä, mitä ristin tie todella tarkoittaa. Paavali kertoi kirjeessään filippiläisille, miten teille on suotu se armo, että saatte uskoa Kristukseen ja vielä kärsiäkin Hänen puolestaan. -- Minä tahdon tuntea Kristuksen ja Hänen ylösnousemisensa voiman ja tulla Hänen kaltaisekseen osallistumalla Hänen kärsimyksiinsä ja kuolemaansa. - Ehkä silloin saan myös nousta kuolleista. Tämä maailma ei tarjoa ihmiselle muuta kuin valhetta ja hullutusta ja myös uskova ihminen menee tämän maailmaan menoon väkisinkin mukaan, kun ei totuutta tunne. Pelkän uskomisen varassa ihminen ei kuitenkaan koskaan pelastu. Kuka haluaa koettelemuksistaan eroon, rakastaa maallisuutta ja etsii ihmeparantumisia, ei ole ristin tien eli totuudellisen tien kulkija, sillä helppo tie ei ole totuudellisen uskon omaavan ihmisen tie. Vasta nöyrtymisen, koettelemusten ja kärsimysten kautta ihminen voi kasvaa todelliseen uskoon ja todelliseen rakkauteen ja tehdä Luojalle mieluisia tekoja sekä edetä kohti pelastusta.

Totuudellista tietä kulkemalla ihmisellä on mahdollisuus välttää kuoleman jälkeinen kadotustuomio ja saada osakseen Luojan anteeksianto, armo ja pelastus. Kuoleman jälkeisestä kadotustuomiosta kerrotaan enemmän Hengellisyys-välilehdellä. Pelastus eli ylösnousemus on mahdollinen ainoastaan Kristuksen eli ihmiseksi syntyneen Luojan kautta. Uskomalla Häneen täydesti, ihminen toimii myös kaikessa Hänen opetustensa mukaisesti, sillä pelastumiseen liittyy uskon lisäksi aina ihmisen omat teot. Ihminen ei pysty yksin totuudelliseen uskoon ja sen tuomiin totuudellisiin tekoihin, sillä totuudessa toimimiseen tarvitaan aina Luojan antama Pyhän Hengen tuki. Myös tekojen taustalla olevien ajatusten tulee tulla suoraan ihmisen hyvästä sydämestä. Jaakobin kirjeen sanoin: Toteuttakaa sana tekoina, älkää pelkästään kuunnelko sitä - älkää pettäkö itseänne. - - Veljet, mitä hyötyä siitä on, jos joku sanoo uskovansa mutta häneltä puuttuvat teot? Ei kai usko silloin voi pelastaa häntä? - Niin kuin ruumis ilman Henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja. Jos ihminen uskoo vain Jeesukseen Kristukseen Luojan Poikana, mutta ei kykene todellisen uskon omaavan ihmisen tekoihin, pelastusta ei ole tällaiselle ihmiselle. Lähimmäisenrakkauden sanoma on aina osa Kristukseen uskomista. Vaikka Luoja Jeesuksena Kristuksena lunasti Häneen uskovien ihmisten synnit, todellinen usko ei ole koskaan puolittaista uskomista. Uskon varjolla ei voi arvostella ja tuomita toisia ihmisiä ja sivuuttaa lähimmäisenrakkautta ja kuvitella silti pelastuvansa. Jaakobin kirje kertoo, miten Yksi ainoa on lainsäätäjä ja tuomari, Hän, jolla on valta pelastaa ja valta tuomita kadotukseen. Mutta mikä sinä olet tuomitsemaan lähimmäisesi? Mammonan palvominen, maallisuuden rakastaminen, itsekkyys ja omaisten asettaminen Luojan edelle eivät kuulu myöskään todelliseen ja totuudelliseen uskoon. Armo tulee aina uskon, tekojen, nöyrtymisen, katumuksen ja anteeksiannon kautta sekä ihmisen pyrkimyksestä siihen elämään, jota Luoja Ihmisen Poikana eli Jeesuksena Kristuksena opetti.

Kun henkinen ihminen meditoi ja pyrkii täyttämään ajatuksensa henkisillä, itsekkäillä tai maallisilla asioilla, totuudellisella tiellä pyritään päinvastaiseen suuntaan. Monet Luojan antamat ajatukset vievät ihmisen harhaan, mutta vasta totuudellisella tiellä kehittyessään ihminen alkaa erottamaan Luojan antaman eksyttävän ajatuksen, joka tulee pyrkiä katkaisemaan. Totuudellisella tiellä ei pyritä kuitenkaan tyhjentämään tietoisuutta kokonaan ajatuksista, vaan pyritään Luojan antamin ohjein totuudessa kasvamisen kautta erottamaan totuus valheesta, sillä päämäärä on toimia Luojan ohjauksessa mahdollisimman totuudellisella tavalla. Totuudellisessa ohjauksessa eli Pyhän Hengen tukemana toimiminen ohjaa ihmistä pelastusta kohti, sillä ihmisen on hyvin tärkeää oppia tunnistamaan synti ja olemaan tekemättä sitä. Ihminen ei pysty tähän yksin, vaan tarvitsee omaan totuudelliseen kasvamiseen ja uskon vahvistumiseen aina Luojan antaman Pyhän Hengen ja Luojan kouluttamaa totuudellisen tien opettajaa, jonka kautta opetus konkreettisesti välittyy. Vaikka totuudesta oppiminen ei ole helppoa, tärkeää on kiittää aina kaikesta, mitä Luoja ihmiselle antaa. Kaikkeen ei pidä kuitenkaan lähteä mukaan, mitä Luoja antaa, mutta totuudellisen kasvamisen seurauksena Luoja antaa ihmisen erottelukyvyn kasvaa. Tämä maailma ei tarjoa totuudellisesti uskovalle ihmiselle mitään hyvää, sillä tämän maailman tarjoomukset ja houkutukset eivät ole tarkoitettu totuudellisen tien kulkijoille ja Luojan valituille. Ensimmäinen Johanneksen kirje valistaa, miten koko maailma on Pahan vallassa.

Maailmasta eristäytyminen rukoukseen ja mietiskelyyn ei vie lähemmäs Luojaa ja totuutta, sillä ihmistä ei ole luotu tällaista toimintaa varten. Vaikka Vanhassa testamentissa kerrotaan nasiireista, yksinomaan Luojalle omistautuneista ihmisistä, Luoja ei Jeesuksena Kristuksena opettanut ihmistä pyrkimään yksinäisyyden tielle, vaan kutsumaan Kristuksen luokse ja toimimaan muiden ihmisten kanssa lähimmäisenrakkaudessa. Matteuksen evankeliumissa Jeesus kehottaa: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. Totuudellinen usko, sydämen teot ja sydämen ajatukset toteutuvat maailmassa, jossa eletään ja toimitaan yhdessä toisten ihmisten kanssa. Koettelemukset ja kärsimykset kuuluvat Luojasta luopuneiden ihmisten elämään sekä myös Luojan totuudessa kulkevien ihmisten elämään, mutta koettelemuksilla ja kärsimyksillä on eri merkitys. Kärsimysten ja koettelelmusten kautta voidaan myös oppia ja kasvaa. Luojan totuudessa kulkevat erottuvat kaikista muista ihmisistä, sillä he toimivat ja elävät eri tavalla kuin tämän maailman ihmiset. Jeesus kehoitti opetuslapsiaan menemään ihmisten keskelle lähetyskäskyllään ja tätä viestiä vahvistaa myös rakkauden kaksoiskäsky. Maallisiin, materialistisiin, henkisiin, itsekkäisiin, harhaoppisiin tai uskontoon liittyviin tapoihin, lakeihin ja rutiineihin keskittyminen ei kuulu koskaan totuudelliselle tielle. Totuudelliselle tielle ei kuulu myöskään karismaattisuus eikä hurmoshenkisyys, jotka molemmat kuuluvat Pyhän Hengen menettämisen jälkeen Luojan antamaan eksytykseen. Luojan totuuteen ei kuulu myöskään totuudella rahastaminen, sillä Luojan totuus kuuluu kaikille. Toinen korinttilaiskirje kertoo Luojan oikean totuuden levittämisestä. Me olemme Kristuksen tuoksu, joka nousee Jumalan eteen; tämän tuoksun tuntevat sekä ne, jotka pelastuvat, että ne, jotka joutuvat kadotukseen. - Se on toisille kuoleman haju, joka tuo kuoleman, toisille elämän tuoksu, joka tuo elämän. Mutta kuka on tähän kelvollinen? - Me emme ainakaan ole sellaisia kuin ne monet, jotka kaupittelevat Jumalan sanaa. Me julistamme sitä Jumalan edessä ja Kristusta palvellen, väärentämättömänä ja sellaisena, kuin se tulee Jumalalta.

Totuudelliseen tiehen ei kuulu myöskään minkäänlaiset pakolliset, yhteiset rutiininomaiset tavat, kuten ruokaan liittyvät paastoamiset , joita ihmisen tulisi noudattaa. Jesajan kirjassa kerrotaan, minkälaista paastoamista Luoja odottaa ihmiseltä, ei itsensä kurittamista vaan todellisessa lähimmäisenrakkaudessa toimimista, joka on aivan eri tasolla kuin tämän päivän lähimmäisenrakkaus. Tuollaistako paastoa minä teiltä odotan, tuollaista itsenne kurittamisen päivää? Sitäkö, että te riiputatte päätänne kuin rannan ruoko, pukeudutte säkkivaatteeseen, makaatte maan tomussa, sitäkö te kutsutte paastoksi, Herran mielen mukaiseksi päiväksi? - Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet, - murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman, kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi. Mikäli totuudellisella tiellä Luoja haluaa ihmisen paastoavan nimenomaan ruoan kautta, se liittyy aina ihmisen oppimiseen ja toimimiseen kurinalaisesti Luojan tarkassa ohjauksessa Hänen tahtonsa mukaisesti. Tämä tapahtuu kuitenkin aina yksilöllisesti ja tarkasti Luojan antamia ohjeita noudattaen. Jeesus opetti paastoamisesta Matteuksen evankeliumissa seuraavin sanoin: Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä niin kuin tekopyhät. He muuttavat muotonsa surkeaksi, jotta kaikki varmasti huomaisivat heidän paastoavan. -- Kun sinä paastoat, voitele hiuksesi ja pese kasvosi. Silloin sinun paastoasi eivät näe ihmiset, vaan Isäsi, joka on salassa. Kun ihmiset paastoavat julkisesti tai yhdessä ja tekevät siitä numeroa, silloin ei toimita enää Luojan totuudessa. Luoja opetti myös Ihmisen Poikana opetuslapsiaan, miten he voivat muistaa Häntä vertauskuvallisella tavalla. Juomalla aterialla Jeesuksen muistoksi yhteisestä viinimaljasta, joka kuvaa Kristuksen verta ja syömällä yhteisestä, murretusta leivästä, joka kuvaa Kristuksen murtunutta ja runneltua ruumista, ihminen palaa omissa ajatuksissaan Kristuksen puhtaan uhrin äärelle ja kunnioittaa sitä. Tämä tapahtuma ei puhdista ihmistä synneistä, vaan se tuo Kristuksen uhrin merkitystä ihmisten tietoisuuteen. Ehtoollinen ja sen viettäminen mielletään pyhäksi toimitukseksi, mutta sitä se ei ole. Kristuksen uhri oli Pyhä, mutta se oli myös kertaluonteinen tapahtuma. Kristus itse oli ja on edelleen Pyhä, mutta tämän Pyhän uhrin muisteleminen ei tee itse muistelemistapahtumasta pyhää. Kun ihminen ei kulje enää Luojan totuudessa, vaan Luojan antamassa eksytyksessä, moni Jeesuksen opettama asia on vääristynyt. Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit kertovat melko samoin sanoin Jeesuksen asettamasta ehtoollisesta. Jeesus kertoo, miten Hänen verensä ja ruumiinsa kautta myös opetuslapset saavat syntinsä anteeksi. Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: 'Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini. - Sitten Hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi: 'Juokaa tästä, te kaikki. - Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Luukkaan evankeliumi jatkaa: Sitten Hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen - 'Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni. - Aterian jälkeen Hän samalla tavoin otti maljan ja sanoi: 'Tämä on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne.' Toisessa korinttilaiskirjeessä kerrotaan ehtoollisen viettämisestä. Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun Hän tulee. - Niinpä se, joka arvottomalla tavalla syö tätä leipää ja juo Herran maljasta, tekee syntiä Herran ruumista ja verta vastaan. - Jokaisen on tutkittava itseään, ennen kuin syö tätä leipää ja juo tästä maljasta. Tämän Jeesuksen uhrin muistelun voi jokainen uskova tehdä aterialla omassa kodissaan, sillä tämä tapahtuma on Kristuksen muistamista eikä sitä ole tarkoitus tehdä julkisella, kaavamaisella tavalla. Tämä muistelu on myös lopettava silloin, kun Kristus tulee toisessa tulemisessaan ihmisten keskuuteen. Syntejä Luoja voi ihmiselle antaa anteeksi vasta silloin, kun ihminen on totuudesta oppinut tarpeeksi ja oppii toimimaan niin, että ei enää syntiä tee. Kristus ei myöskään antanut puhdasta uhriaan kaikkien maailman ihmisten puolesta, vaan Luojan valitsemien ihmisten puolesta. Se tosiasia tulee myös ehtoollisen viettämisessä hyväksyä, nöyränä ja Luojan tahtoon mukautuen. Jokaisen ihmisen olisi hyvä pyrkiä kohti Luojaa ja Luojan armoa, mutta Luojan edellyttämään totuudelliseen kasvamiseen ja totuudelliseen uskoon eivät kaikki tosiasiallisesti pysty. Totuudellisella tiellä ei koskaan keskitytä vallitseviin kaavamaisiin ja rutiininomaisiin uskontoon liittyviin suorittamisiin, vaan otetaan nöyränä ja kiitollisena oman totuudellisen uskon, totuudellisen kasvun ja kehittymisen myötä vastaan se, minkä Luoja tämän tien kulkijalle antaa, ja mihin Luoja ihmistä totuudessa eli Pyhässä Hengessään ohjaa. Totuudellinen tie on normaalissa arjessa toteutuva vaatimaton elämäntapa, jossa toteutuu puhdas totuudellinen usko, hyveet, sydämen teot ja sydämen ajatukset ja jossa kasvetaan Luojan antamien koettelemusten ja kärsimysten kautta. Jokainen tälle tielle lähtevä kulkee tätä tietä yksilöllisesti, omassa tahdissaan, nöyränä ja kuuliaisena Luojansa edessä.

Totuudellisen tien koulutus tapahtuu Luojan ohjauksessa ja totuudessa normaalissa arjessa ilman ihmisen rakentamia instituutioita ja ilman ihmisen kehittämiä kaavamaisia tapoja. Totuudellisen tien koulutus pohjaa Luojan ja Luojan Kristuksena antamaan totuuteen, Raamatun totuudelliseen tulkintaan ja totuudelliseen uskoon, ei nykymaailman tuntemaan kristittyjen uskontoon. Nämä ovat kaksi eri asiaa. Totuudellinen tie ei ole koskaan uskonnon tie, sillä mikään uskonto ei ketään pelasta. Uskonnossa on niin paljon Luojan antaman eksytyksen seurauksena syntynyttä ihmisen omaa virheellistä tulkintaa ja toimintatapaa, mikä ei ole peräisin Luojan totuudesta. Monet virret vievät ihmisen harhaan, sillä niiden viesti ei ole tullut Luojan totuudesta, kuten Raamattu aikoinaan, vaan virsiin on sekoittunut ihmisen omia uskomuksia ja eksytystä. Luojaa voi ylistää ihan millä musiikin tyylillä tahansa, kunhan laulujen sanat ovat totuudellisia. Ihmiset eivät vain tällaisia kappaleita tunnista. Ihmisten ahdasmielisyys ja tekopyhyys tulee juuri uskonnon kautta esille, jossa suvaitaan vain tietyt, uskonnon piirissä opitut ja hyväksytyt asiat. Kun Raamattua on tulkittu eksytyksen eikä Pyhän Hengen avulla, ihminen on astunut monessa tulkinnassa harhaan. Luoja mittaa ihmistä aina hänen uskonsa, tekojensa sekä tekoihin liittyvien sanojen ja ajatusten kautta. Tässä mittaamisessa Hän käyttää aina kärsimyksiä ja koettelemuksia, joihin sisältyy myös eksytys. Totuudellisella tiellä on mahdollista saada Luojalta syntejään anteeksi, mutta se edellyttää aina ihmiseltä totuudellisen uskon lisäksi totuudessa kasvamista ja oppimista, nöyryyttä, katumusta, anteeksiantoa, sydämen tekoja sekä sydämen ajatuksia. Pelastumiseen tarvitaan aina syntien anteeksiantaminen ja Luojan armo. Ihminen saa Luojan armon osakseen, kun hän oppii ja toimii kaikessa Luojan toivomalla tavalla. Syntinen ihminen, joka ei kunnioita Luojaa ja jolta ei Herran pelkoa löydy, ei pelastu.

Totuudellisella tiellä opetetaan ihmisiä rukoilemaan myös totuudellisella tavalla. Rukous on ihmisen ja Isän eli Luojan välinen yhteys, johon ei tarvita kaavamaista suorittamista, esirukoilijaa, uskontoa eikä kirkkorakennusta tai rukoushuonetta, sillä rukoilla voi itse milloin tahansa ja missä tahansa. Rukous ei ole sielun ja Hengen yhdistymistä, sillä Luojan Henki on ihmisessä läsnä koko ajan. Ihminen on oppinut tietyt fyysiset eleet ja tavat, jotka kuuluvat rukoukseen. Totuudessa rukoillessa ei kuitenkaan korosteta rukoustapoja eikä keskitytä niihin, vaan keskitytään Hengessä ja totuudessa rukoilemiseen. Luojan kiittäminen ja rukoilu ovat ihmisen ja Luojan välistä, siitä ei tarvitse kertoa muille eikä rukoustilanteessa esiinnytä muille ihmisille. Luoja kyllä tietää, onko ihminen nöyrä vai ei, kaikki tämä tieto löytyy ihmisen sielusta, jota Luoja kontrolloi koko ajan. Raamatussa polvistuminen kuvaa nimenomaan nöyryyttä Luojansa edessä. Totuudessa ja Hengessä rukoilemiseen ei liitetä ulkoisia elementtejä kuten ristinmerkkiä, polvistumista, käsien ristimistä, käsien kohottamista, kumartumista, maahan heittäytymistä, seisomaan nousemista, pään paljastamista, käsien päälle panemista, jalkojen pesemistä, voitelua, tanssimista tai muutakaan kehollista rukoilemisen muotoa. Pelkkä hiljentyminen Luojan edessä riittää. Jos ihmisellä on omat, kaavamaiset rukousaikansa ja hän vain silloin keskittyy Luojaan, kyse on tietynlaisesta suorittamisesta. Rukouksen tulee tulla ihmisen sydämestä ja Luojan tulisi olla ihmisen elämässä joka hetki.

On hyvä muistaa, että aina tulee rukoilla Luojaa / Jumalaa / Taivaallista Isää eikä Hänen ilmenemisen muotojaan, Ihmisen Poikaa tai Pyhää Henkeä. Ihmisen ei tule rukoilla suoraan Jeesusta Kristusta, sillä Isä on aina Ihmisen Poikaa suurempi. Ihmisen tulee rukoilla aina Luojaa, suurinta voimaa, joka mahdollistaa kaiken. Sana eli Kristus on se osa Luojaa, jonka kautta Hän voi maailmankaikkeudessa toimia, mutta rukouksia ei myöskään osoiteta Luojan Sanalle eli Kristukselle. Tätä opetti myös Jeesus Kristus maan päällä toimiessaan. Vaikka Isä, Poika ja Henki ovat kaikki yhtä eli Yksi, Pojan ja Hengen olomuodot ovat kuitenkin Isästä lähtöisin. Ihmisen ei tule myöskään rukoilla apua enkeleiltä, sillä Luoja on luonut enkelit, eikä heitä ole lupa ihmisen palvoa. Kun ihminen rukoilee suoraan Jeesusta Kristusta tai Kristusta eli ihmisten Vapahtajaa ja Messiasta, hän ei käsitä sitä, että hän tällä tavalla pienentää Luojaa. Kristus on ihmiseksi syntyneenä Ihmisen Poikana aina vähäisempi kuin Taivaallinen Isä kaikessa mittaamattomassa voimassaan ja täydellisyydessään. Luoja tietää kyllä, uskooko ihminen Jeesukseen Kristukseen Häntä rukoillessaan, sillä Luojan Henki koettelee, tutkii ja mittaa ihmistä joka hetki. Kun ihmistä kehoitetaan tekemään hyviä tekoja, rukoileminen toisen ihmisen puolesta ei ole kuitenkaan lähimmäisenrakkauden teko, vaan pelkkä Luojalle lähetetty pyyntö. Se, että toisen ihmisen puolesta rukoillessa liittää rukoukseen vaikkapa ristityt kädet ja polvistumisen, ei tee siitä lähimmäisenrakkauden tekoa, sillä kyse on ajatuksissa lähetetystä pyynnöstä. Pyyteetön, näkymättömissä tapahtuva rukoileminen toisen ihmisen puolesta on hieno asia, mutta mikäli ihminen haluaa kasvaa totuudessa, hänen tulee aina rukoilla itse ja pyrkiä totuutta ja Luojaa kohti itse. Esirukoustilaisuudet, rukoilemiseen kouluttaminen tai ohjatut rukoustilaisuudet ja -paikat eivät palvele ketään, vaan vievät ihmisen harhapoluille poispäin Luojan totuudesta. Luojan totuuteen eivät kuulu myöskään maksulliset esirukouspalvelu -puhelimet, jolloin rukoukseen liitetään rahastus sekä usein myös maalliset ja materialistiset pyynnöt. Ihminen voi opetella rukoilemaan Luojaa itse ja alkaa rakentamaan omaa suhdettaan Luojaan itse, sillä kukaan muu ei voi omilla rukouksillaan pelastaa toista ihmistä. Ja, onko toinen ihminen jotenkin ansiokkaampi rukoilemaan kuin toinen? Sujuvasanaisuus ja Raamatun tunteminen eivät auta, jos ihminen ei kulje Luojan totuudessa ja Pyhän Hengen tukemana. Ihmisille pitäisi riittää se, mikä Raamatussa on annettu, kuten Isä meidän -rukous, joka ei vie harhaan. Luoja tietää aina ihmisen ajatukset, tietää mitä ihminen on vailla, paremmin kuin ihminen itse, sillä Luojan Henki ylläpitää ihmisen sielun tietoisuutta ja kehoa. Ihmisten ei tule rukoilla julkisesti toisten ihmisten nähden, niin että he kuulevat hänen rukouksensa, vaan hiljaa ja salassa. Ihminen voi rukoilla Luojaa vaikka väenpaljoudessa, omissa ajatuksissaan, niin että kukaan ei sitä näe ja siitä tiedä. Matteuksen evankeliumi opastaa tässä Jeesuksen sanoin: Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut. Rukoillessa älkää hokeko tyhjää niinkuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja. Älkää ruvetko heidän kaltaisikseen. Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennenkuin olette Häneltä pyytäneetkään. Rukoukseen ei kuulu koskaan maalliset ja materialistiset pyynnöt. Rukouksessa ei tarvita koskaan mitään muuta kuin nöyrä ja katuva ihminen itse, minkäänlaiset kehitellyt metodit, rukousnauhat, alttarit, rukouspäiväkirjat tai mitkään muutkaan elementit eivät kuulu rukoukseen. Ihmisen kasvaminen totuudessa edellyttää aina henkilökohtaista suhdetta Luojaan.

Ihmisen tulee aina rukoilla Hengessä ja totuudessa, sillä hänen tulee myös rukouksessa keskittyä hengellisiin, eikä maallisiin ja fyysisiin asioihin. Rukousvastaus tulee aina Hengessä. Henki on se ihmisessä vaikuttava Luojan voima, joka ylläpitää ihmisen sielun tietoisuutta ja kehoa. Hengessä ja totuudessa rukoillessa ihminen saa Luojalta rauhaa, seesteisyyttä ja voimaa kohdata ja kokea haastava tilanne, kärsimys tai koettelemus. Näitä asioita Hengessä ja totuudessa rukoileva voi Luojalta pyytää. Tämä rauhan tai voiman tunne ihmisen tulisi osata tulkita rukousvastaukseksi ja kiittää siitä. Tämä on se tapa, jolla jokainen ihminen voi kokea Luojan ja Luojan antaman rauhan. Jos ihminen keskittyy rukouksessa maallisiin asioihin eli hän rukoilee valmiiksi eksytyksessä, hän ei tule saamaan Luojan Hengen tukea ja kokee, ettei rukoukseen vastata. Pahimmassa tapauksessa ihminen yrittää keksiä erilaisia uusia tapoja rukoukselle, jotta hän saisi edes jonkinlaisen vastauksen Luojalta. Kun ihminen hairahtuu väärälle tielle myös rukouksessa ja alkaa vaatimalla vaatimaan esimerkiksi kiusauksia eli koettelemuksia pois tai hän vaatii jotakin merkkiä Luojalta, hän tulee saamaan eksytyksen seurauksena vastauksia tai merkkejä, jotka eivät tule totuudesta vaan valheesta. Luojalle ei tarvitse huutaa, sillä Luoja kuulee kyllä ihmisen pienimmätkin ajatukset, sillä Hän hallitsee täysin ihmisen sielun tietoisuutta. Luojaa ei ole ihmisen lupa käskyttää, eikä Luojalle ihmisen ole lupa asettaa minkäänlaisia ehtoja ja vaatimuksia. Oikeita ja totuudellisia rukouksia eivät ole myöskään ihmisten olettamien pyhien rukoukset, esimerkiksi hengellisyydessä ja henkisyydessä jaetut Franciscus Assisilaisen rukoukset, joita jotkut ihmiset käyttävät ja jakavat muille. Nämä rukoukset ovat harhaoppisia eivätkä ne ole Luojan antamia totuudellisia rukouksia ihmisille, sillä Pyhästä Hengestä osattomilla ihmisillä ne ruokkivat vääränlaista ymmärrystä ja uskoa. Kun ihminen pystyy totuudessa kasvamisen seurauksena vastaanottamaan Luojan antaman Pyhän Hengen, hän pystyy Luojan tuella keskittymään myös rukoukseen oikealla tavalla. Roomalaiskirje opastaa: Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin.

Luojan antamaa, Raamatusta löytyvää Isä meidän -rukousta ei ihmisen pidä mennä muuttelemaan mihinkään suuntaan millään lailla, niin että sen merkitys muuttuu. Tästä rukouksesta on muokattu myös pidennettyjä versioita tai oletettuja korjattuja versioita, jotka eivät tule totuudesta, vaan valheesta ja eksytyksestä. Ihmisen ei tule koskaan käyttää eikä jakaa näitä muunneltuja rukouksia kenellekään. Se, mikä on Raamatussa annettu, pitäisi riittää kaikille ihmisille, sillä rukous on Luojan itsensä antama, kun Hän syntyi Sanansa kautta Jeesuksena Kristuksena eli Ihmisen Poikana ihmisten keskelle. Raamatussa on totuus, mutta ihmisillä itsellään ei Luojan totuudellista tukea enää ole. Matteuksen evankeliumista löytyy Isä meidän -rukous, johon ei mitään lisäyksiä tarvita:

Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon Sinun nimesi. - Tulkoon Sinun valtakuntasi. Tapahtukoon Sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. - Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme. - Ja anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa. - Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Matt. 6:9-13.

Luukaksen evankeliumista löytyy myös sama rukous, mutta suppeampana versiona.

Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. - Anna meille päivästä päivään jokapäiväinen leipämme. - Anna meille syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle, joka on meille velassa. Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen. Luuk. 11:2-4.

Isä meidän -rukousta tulisi tulkita myös totuudellisella tavalla. Isä meidän, joka olet taivaissa kertoo miten Luoja on luonut kaikki maailman ihmiset, sekä se kertoo myös Luojan suuruudesta ja siitä, missä Luoja todella on. Taivaissa tarkoittaa myös, että ei ole vain yhtä ihmisen käsittämää taivasta, vaan myös ne taivaat, joista vain Luoja on tietoinen ja joita Hän hallitsee. Pyhitetty olkoon Sinun nimesi tarkoittaa, miten Luojan Pyhyys tunnustetaan heti rukouksen alussa. Muuta Pyhää nimeä ei ihmisellä saa olla kuin Luoja ja Luojan nimi, eikä mitään muuta ihminen saa pyhittää tai korottaa. Ihminen pyhittää eli omistautuu monille asioille, mutta ihmisen tulisi omistautua vain Luojalleen. Tulkoon Sinun valtakuntasi, tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa tarkoittaa sitä, että alistumme nöyränä ja kuuliaisena Luojan tätä maailmaa koskevaan suunnitelmaan Luojaan uskoen ja luotamme myös siihen, että Luoja vie tämän maailman loppuun juuri oikealla tavalla tahtonsa mukaisesti. Luojan tahdon ja suunnitelman eteneminen tässä maailmassa tulee hyväksyä ja tunnustaa luottavaisesti tavalla, jolla Luoja toimii täydellisesti myös taivaassa. Jos Isä meidän -rukouksessa olevan kohdan anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme tulkitaan ruokaan liittyväksi eikä hengelliseksi ravinnoksi, harhaudutaan rukouksessa yleisesti pyytämään Luojalta maallisuuteen ja fyysiseen elämään liittyviä asioita, joihin rukous ei kehota. Tämä kohta tarkoittaa yksinomaan hengellistä, Luojan antamaa ravintoa. Anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa. Velkaan liittyy aina laina. Ihmiselle on annettu tämä maapallo lainaksi, ja jokaisen tulisi elää täällä Luojaa, toisia ihmisiä ja luomakuntaa kunnioittaen, tekemättä syntiä, jotta ihminen pelastuisi ja velkaa Luojalle ei kertyisi. Maapallo on luotu ihmistä varten, eikä ihminen saisi toimia täällä Luojan tahdon vastaisesti. Luoja edellyttää myös, että kun Hän on antanut näin paljon ihmiselle velaksi, ihmisen tulee myös kaikki toisen ihmisen rikkomukset ja velat antaa anteeksi. Ihmisen tulee pyrkiä elämään ja toimimaan Luojan ohjeistamalla tavalla Luojaan uskoen, sillä vasta sitten ihmisellä on mahdollisuus saada Luojaltaan syntejään anteeksi ja pyrkiä pelastukseen. Jos seuraava rukouksen kohta äläkä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta tulkitaan maallisesti niin, että pyydetään pois kaikkia mahdollisia kiusauksia eli koettelemuksia sekä haetaan ihmeparantumisia ja taakkojen poistamisia, joudutaan harhateille. Tämä kohta korostaa nimenomaan ihmisen omaa kasvua ja toimintaa synnistä pois. Jos ihminen haluaa kiusauksistaan ja kiusauksiin liittyvästä eksytyksestä eroon, niistä pääsee eroon kulkemalla Luojan totuudellista tietä ottamalla kaikki annetut kiusaukset ja kärsimykset vastaan ja kasvamalla niistä ulos Luojan totuudessa. Luoja tulee aina ihmistä vastaan, kun ihminen pyrkii totuudessa Luojaa kohti. Tällöin totuudessa kasvanut ihminen kohdatessaan kiusauksen tunnistaa sen, eikä enää lankea siihen eikä kiusauksella ei ole häneen enää mitään vaikutusta. Ihminen siis välttää tekemästä syntiä ja hän on siis päässyt pahasta. Paha liittyy aina syntiin. Ihminen vastaanottaa jatkuvasti Luojan antamia koettelemuksia myös eksytyksen muodossa, mutta ilman Luojan Totuudellista tukea eli Pyhää Henkeä ihmisen on mahdotonta tunnistaa eksytystä. Samalla tavalla, kun eksytys on otettu omassa elämässä vastaan, eksytys on otettu myös rukouksissa ja virsissä vastaan.

Ihmiset saavat joka päivä Luojaltaan koettelemuksia, mutta he eivät kykene tunnistamaan niitä ilman totuutta, sillä jotkut eksytykseen liittyvät koettelemukset, joita maanpäälliset kulkijat saavat, ovat vakiintuneet esimerkiksi omaksutun välinpitämättömyyden ja kiireisen elämänmenon kautta ihmisen normaaleiksi tavoiksi toimia. Normaalissa arjessa on tapoja, jotka eivät ole ihmisen tunnistettavissa eksytyksen aikaansaamiksi. Ihmisen selvästi havaittaviin koettelemuksiin voi kuulua esimerkiksi haastava elämäntilanne, ihmissuhdekriisi tai ihmisen elämää vaikeuttava sairaus. Mikäli esirukoilija tai ihminen itse rukoilee ja pyytää esimerkiksi sairautta pois ja tästä parannutaan suoraan rukouksen voimasta, kyse on valheessa parantumisesta. Jos ihminen vertaa itseään Jeesukseen Kristukseen, joka paransi ihmisiä, tulee ymmärtää, että Jeesus Kristus oli Sanansa kautta ihmiseksi syntynyt Luoja, joka paransi ihmisiä, että he uskoisivat Häneen. Jeesus Kristus karkotti myös pahoja henkiä, koska kaikki henkiolennot ovat ainoastaan Luojan käskettävissä, ja riivaajia käytettiin tuohon aikaan ihmisissä. Riivaajista voi lukea lisää Hengellisyys-välilehdeltä. Apostolit tekivät ihmetekoja Pyhän Hengen voimalla, jotta Kristuksen evankeliumi leviäisi kaikkialle maailmaan. Kaikki tämä tehtiin sen takia, että ihminen uskoisi ja ottaisi pelastuksen sanoman vastaan. Samaa ei voi tehdä enää nyt, sillä Luojan totuudellista tukea eli Pyhää Henkeä ei ihmisillä ole ollut enää pitkään aikaan.

Koska Pyhää Henkeä ei tässä maailman ajassa ihmisillä ole, toisen ihmisen kautta hengellisyydessä tai henkisyydessä tapahtuva ihmeparantuminen ja itsellä oletetut Pyhän Hengen lahjat ovat aina Luojan antaman rankan eksytyksen tulosta ja kertovat saatanan läsnäolosta. Ihminen ei siis voi suoraan soveltaa apostoleiden kirjeissään antamia ohjeita omaan itseensä, sillä nämä ohjeet oli tarkoitettu niille, jotka olivat vastaanottaneet Luojan totuuden ja Pyhän Hengen. Uuden testamentin Jaakobin kirjeen viidennen luvun kohta ei koske nykyihmistä, vaan sen ajan apostoleita ja uskovia, joilla oli Pyhä Henki ja Pyhän Hengen vankkumaton tuki ja totuudellinen ohjaus: Jos joku teistä on sairaana, kutsukoon hän luokseen seurakunnan vanhimmat. Nämä voidelkoot hänet öljyllä Herran nimessä ja rukoilkoot hänen puolestaan, - ja rukous, joka uskossa lausutaan, parantaa sairaan. Herra nostaa hänet jalkeille, ja jos hän on tehnyt syntiä, hän saa sen anteeksi. - Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan. Koska Pyhän Hengen totuudellinen tuki puuttuu kristityiltä tässä ajassa, rukouksella ei parannuta totuudessa, eikä syntejä saada anteeksi totuudessa, vaan valheessa. Luoja eksyttää ja koettelee aina myös uskovia, kukaan ei ole eksytyksen ulkopuolella. Apostolit ja heidän opettamansa evankelistat olivat tuona aikana kulkeneet Kristuksen kärsimystietä ja Luoja oli antanut jo heille heidän syntejään anteeksi. Samaa ei voi soveltaa tähän aikaan. Kenenkään rukous ei ole myöskään toista voimallisempi, sillä vanhurskaita ei tässä maailmassa ole ilman haastavaa totuudellisen tien kulkemista ja siinä kasvamista. Toki ihmiset kokevat joskus hämmästyttäviä ja selittämättömiä ihmeparantumisia, jotka eivät liity muiden ihmisten tekoihin, mutta näiden ihmisen elämänsuunnitelmissa olevien tapahtumien kautta ihmisiä herätellään aina kääntymään Luojansa puoleen. Ihminen ei kuitenkaan tässä maallisessa ajassa aina osaa yhdistää parantumistaan Luojaan. Vanhurskaus liittyy aina todelliseen kuuliaisuuteen; Luojan totuuteen ja totuudelliseen uskoon, Kristuksen tunnustamiseen, Luojan tahdon mukaiseen elämään, Herran pelkoon, kiitollisuuteen ja nöyryyteen sekä Pyhän Hengen vastaanottamiseen ja näissä kaikissa pysymiseen. Vanhurskaus ei tarkoita ihmisen syyttömyyttä tai täydellisyyttä, sillä niihin ei ihminen pysty, vaan pikemminkin Luojan antamaa oikeamielisyyttä ja uskonkuuliaisuutta. Omavanhuskaus eli ihmisen itsensä määrittämä uskon tie ilman Pyhän Hengen tukea ei vie pelastusta kohti.

Sairaus, jokin vaiva, hankala tai haastava elämäntilanne, onnettomuudet, vastoinkäymiset tai vaikea ihmissuhde ovat yksittäisiä selviä esimerkkejä erilaisista kiusauksista, joilla ihmistä normaalissa elämässä koetellaan. Pienempiä koettelemuksia ja yleisesti eksytystä on jo vaikeampaa tunnistaa. Koska ihminen haluaa elää helppoa ja vaivatonta elämää, hän haluaa elää ilman harmeja ja koettelemuksia. Helpolla elämällä ihminen ei kuitenkaan kasva totuudessa ja uskossa, kadu tekojaan, opi antamaan anteeksi, tule nöyräksi tai ole vilpittömästi kiitollinen Luojansa edessä niin kuin koettelemusten kautta kasvanut ja uskoaan vahvistanut ihminen. Helpolla elämällä ei ihmisestä löydy myöskään todellista Herran pelkoa, nöyryyttä kuuliaisuutta ja Luojan ja Kristuksen kunnioittamista. Totuudellisella tiellä ei kuitenkaan anneta ihmiselle vakavia sairauksia tai suisteta ihmistä onnettomuuksiin, sillä totuudellisella tiellä on tarkoitus kasvaa ja kehittyä koettelemusten avulla, ei pysäyttää ihmistä pitkäksi aikaa vakavaan, koettelevaan vaivaan tai tapahtumaan. Koettelemuksiin liittyvä eksytys koettelee uskoa, johon liittyy aina myös lähimmäisenrakkaus tekoineen ja ajatuksineen. Luoja antaa ihmiselle koettelemuksia myös tietoisuuden kautta, ja nämä koettelemukset voivat olla kovempia kuin ihmisen saamat fyysisesti koetut koettelemukset ja kärsimykset. Omista yksilöllisistä koettelemuksista oppimalla pystytään elämään tässä maailmassa Luojan ohjaamalla tavalla sekä myös huomioimaan ja auttamaan paremmin muita ihmisiä. Koettelemuksista ja kärsimyksistä oppineena ja kasvaneena omat koettelemukset ja kärsimykset eivät ole totuudellisella tiellä enää mikään ylitsepääsemätön asia, jollaiseksi ihminen on ne aikaisemmin oppimattomana kokenut. Ihmisen alkaessa oppimaan totuudesta, näitä koettelemuksia, kuten myös eksytystäkin, opitaan jo tunnistamaan ja ne osataan ottaa vastaan oikealla tavalla ymmärtäen, että niiden kautta Luoja kasvattaa ja kouluttaa. Kun tällä tiellä kuljetaan edelleen oppien, koettelemus ei tunnu enää edes koettelemukselta, vaan siitä osataan myös iloita ja kiittää. Totuudellisen tien kulkijaa ei erota muista maanpäällisistä kulkijoista koettelemusten suhteen, sillä jokaiselle ihmiselle tapahtuu erilaisia asioita harva se päivä. Kaikki ihmisen saamat koettelemukset eivät ole kuitenkaan muiden ihmisten nähtävissä.

Totuudellinen tie on haastava tie, eikä tälle tielle tule lähteä vain sillä ajatuksella, että pääsee oman elämänsä koettelemuksista eroon, sillä niin ei tule käymään. Koettelemukset eivät voi oppimisen myötä poistua ihmisen elämästä kokonaan, mutta niiden merkitys ihmiselle muuttuu ja kulku helpottuu. Vaikka totuudellisen tien kulkija kasvaa ja muuttuu, maailma ympärillä ei sitä tee. Tämä maailma erilaisine tapahtumineen etenee kuitenkin koko ajan ihmisen oppimattomuuden ja tämän takana olevan Luojan suunnitelman mukaisesti. Siksi koettelemuksia ei ihmisen elämästä saa koskaan täysin pois. Luojan ohjauksen lisääntyessä ihmisen elämässä, myös omat huolet ja murheet jäävät oppimisen ja uskon vahvistumisen myötä Hänelle. Uskon lisäksi Luojan todelliseen yhteyteen ja kosketukseen pääsemisen tulisi olla jokaisen kulkijan päämäärä totuudellisella tiellä ja itsensä antaminen täydesti Luojan rakkauden välikappaleeksi. Ihmisen tulee aina ymmärtää se, että Luojan totuudelliseen ohjaukseen pääseminen edellyttää ihmiseltä kaiken sen, mitä hän voi antaa. Kun ihminen vastaanottaa Pyhän Hengen, hänen tulee pysyä tiiviisti Luojaan keskittyneenä. Jos keskittyminen herpaantuu, se voi johtaa totuudesta eksymiseen. Totuudellisen tien koulutuksen toisella tasolla ihmiselle alkaa aukeamaan hänen oma, henkilökohtainen ja totuudellinen elämäntehtävänsä Luojan ohjauksessa. Vaikka ihmisellä olisi jo hengellinen elämäntehtävä, Pyhän Hengen vastaanotettuaan ja totuudessa kulkien tämä elämäntehtävä muokkaantuu ja uudistuu totuudelliselle tasolle. Totuudellinen elämäntehtävä on aina sellainen, että se on täysin luonteenomainen ja luonnollinen kyseiselle ihmiselle. Tähän totuudelliseen elämäntehtävään ohjataan ja valmennetaan Luojan ohjauksessa ja opettajan tuella. Totuudellinen elämäntehtävä Luojan ohjauksessa on totuudellista ja voimallista, mutta myös haastavaa. Totuudellisessa elämäntehtävässä keskitytään ensisijaisesti Luojaan ja ymmärretään Luoja Sanansa kautta toimivana Kristuksena, jotta Pyhän Hengen ohjaus ja tuki ovat joka hetki läsnä. Ihminen ei itse tiedä, miten hänen tulisi toimia, jotta hän toimisi totuudessa, mutta Luoja tietää. Kun tätä totuudellista elämäntehtävää verrataan elämäntehtävään, jota tehdään ilman todellista ja totuudellista Pyhän Hengen tukea, eroa on kuin yöllä ja päivällä.

Ilman totuudellista ohjausta ihminen on kuin tuuliajoilla, jolloin harhaan astumisen vaara ja harhassa kulkeminen ovat koko ajan läsnä. Jos totuutta ei edes tunne, ei tunnista eksytystäkään. Raamatun tulkitsijoita ja opettajia on paljon, mutta tässä tehtävässä tulisi toimia aina Luojan totuudessa, eikä tuoda toisille ihmisille omia totuuksia varmoina totuudellisina opetuksina. Karismaattisuus ja hurmoshenkisyys eivät myöskään kuulu tässä Pyhästä Hengestä osattomassa ajassa totuudelliseen uskoon. Vaikka Matteuksen evankeliumissa Luoja kertoo Sanassaan Jeesuksen Kristuksen kautta ihmisestä joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa, tämä koskee vain sellaista ihmistä, joka puhuu Luojan antamaa puhdasta totuutta ja jolla on totuudellinen usko. Ihmisen on tärkeää ymmärtää se, että kaikenlaisen muun opetuksen antaminen, mikä ei pysy totuudessa, vaikka sillä tarkoitettaisiin hyvää, ei jää seuraamuksitta. Kun ihminen opettaa Luojan ja Kristuksen nimessä jotakin muuta, harhaoppista tai vääristynyttä totuutta, hänelle voi olla yllätys, että pelastus ei tulekaan hänen osakseen. Ilmestyskirja tuo esille tätä asiaa: Minä tiedän sinun tekosi. Sinä olet elävien kirjoissa, mutta sinä olet kuollut. Tämän Raamatun kohdan vanhempi käännös kertoo saman asian paljon selkeämmin: Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se Nimi, mutta sinä olet kuollut. Matteuksen evankeliumin kohta kertoo tästä myös hyvin selvin sanoin. Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon. - Monet sanovat minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja. - Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: ’En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!

Uskovan ihmisen tulisi opettaa aina Luojan totuutta, sillä jo pienilläkin sanoilla ja lauseilla voidaan aiheuttaa vahinkoa. Harhaoppisella opetuksella ei opettaja eikä opetettava pelastu, jos opetetaan Luojan totuuden vierestä Luojasta, Kristuksesta, Pyhästä Hengestä, siunauksista, syntien anteeksiantamisesta, armosta ja pelastuksesta tai selitetään omista lähtökohdista Raamattua ja tulkitaan tästä käsin Raamatun tulevia tapahtumia. Jos Raamatun tulkitsija kertoo, että kaikki seurakunnan hengellinen elämä oli apostolien aikana lähtöisin Pyhästä Hengestä, tulee ymmärtää, että kaikki oli ja on edelleen lähtöisin Luojasta. Tässä ajassa seurakunnan hengellinen elämä ei ole lähtöisin Luojasta tulevasta Pyhästä Hengestä, sillä seurakunnilla ei Pyhää Henkeä ole. Ketkä olettavat toimivansa Pyhän Hengen kanssa, toimivat eksyttäjän eli saatanan kanssa. Pyhä Henki tulee ihmisen ansaita, sillä Pyhä Henki on ihmisen tukena ainoastaan Luojan puhtaassa totuudessa ja Pyhän Hengen voivat vastaanottaa ne ihmiset, jotka Luoja on ennalta valinnut. Jos Raamatun tulkitsija selittää Raamatun kohdan ihmisistä, jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan ihmisiksi, jotka elävät syntien anteeksisaamisessa, annetaan ihmisille se virheellinen kuva, että syntiä voi jatkuvasti tehdä, mutta Luoja antaa aina kaiken anteeksi, kun ihminen vain uskoo ja vähänkin katuu. Ihminen ei elä täällä syntien anteeksisaamisessa, vaan ihmisen tulee kulkea totuudellisessa uskossa ristin tietä, elää Luojan mukaista elämää, kasvaa Luojan antamassa totuudessa koettelemuksissa ja kärsimyksissä ja kun pääsee sille tasolle, että tunnistaa synnin, ei enää tee syntiä ja välttää tekemästä sitä. Vasta tässä vaiheessa Luoja voi antaa syntejä anteeksi. Raamatussa mainitut vaatteita tahraamattomat ihmiset ovat niitä, jotka eivät syntiä tee, keskittyvät jatkuvasti Luojaan ja pyrkivät kaikessa toimimaan nöyränä ja kuuliaisena Luojan toivomalla tavalla. Tällainen toimiminen on mahdollista vain Luojan totuudessa. Valkoinen väri kuvaa aina Luojan täydellisyyttä ja puhtautta, siksi ihminen voi pelastua vain Ihmisen Pojan eli Kristuksen kautta, eli Sanassa toimivan Luojansa kautta. Tämän ajan pappi tai evankelista ei voi antaa Jeesuksen Kristuksen nimessä syntejä kenellekään anteeksi, sillä Pyhä Henki ja Luojan totuudellinen ohjaus puuttuu ihmiseltä täysin. Ei ihminen voi itse mennä sanelemaan, milloin syntejä annetaan anteeksi, sillä ihminen ei tunne toisen ihmisen tekoja ja ajatuksia, elämäntapaa, Luojan totuutta eikä Luojan armoa. Vain Luoja yksin voi antaa ihmisten syntejä anteeksi, sillä Hän tuntee ja tietää jokaisen ihmisen synnit, ihmisen ajatukset sekä Hän tietää, katuuko ja häpeääkö ihminen todella syntejään ja onko hän oppinut niistä. Ihmisellä itsellään ei ole käsitystä toisen ihmisen synneistä eikä ajatuksista. Matteuksen evankeliumissa esille tuotu vertaus sokeaa taluttavasta sokeasta kertoo siitä, miten totuudesta harhautunut opettaja voi itsensä lisäksi viedä myös opetettavansa kadotukseen. Miten sokea voisi taluttaa sokeaa? Molemmathan siinä putoavat kuoppaan. - Ei oppilas ole opettajaansa etevämpi, mutta kyllin oppia saatuaan jokainen on opettajansa veroinen. - Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? - Kuinka voit sanoa veljellesi: 'Annapa, veli, kun otan roskan silmästäsi?' Ethän sinä näe edes hirttä omassa silmässäsi. Uskovan ihmisen tulee myös sisäistää, mitä on Luojan kunnioittaminen, nöyryys ja Herran pelko. Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.

Monet uskovat ihmiset toivottavat Jumalan / Taivaallisen Isän / Luojan siunausta kanssakulkijoilleen, ymmärtämättä sitä, että Luoja ei anna tämän maailman ihmisille minkäänlaisia siunauksia vaan kirouksia. Ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille kerrotaan, miten ihminen kyllä kestää Luojan antamia kirouksia eli koettelemuksia, sillä ihmistä ei ole tarkoitus lannistaa täysin, vaan opettaa. Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukseen Hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää. Ilman ristin tietä ihminen ei voi pelastua, sillä ihmisen usko ja valmius lähimmäisenrakkauteen eivät kasva valheesta totuuteen ja Luojan tahdon mukaiseen elämään ilman Luojan antamia koettelemuksia ja kärsimyksiä eli kirouksia. Heprealaiskirjeen sanoin jota Herra rakastaa, sitä Hän kurittaa kertoo miten Luojan kirousten takana on kuitenkin se suuri rakkaus, jota Luoja tuntee eksyksissä olevia luotujaan kohtaan. Vaikka moni uskova ihminen kokee itse oman hengellisen tiensä ja toimensa Luojan siunauksena ja johdatuksena, kyse on kuitenkin Luojan ihmiselle laatimasta elämänsuunnitelmasta. Jonkun ihmisen elämäntehtävä on aina Luojasta ja Kristuksesta kertominen, sillä tämän maailman tulee kuulla evankeliumista, vaikka sen sanoma ei enää vastaisikaan alkuperäistä opetusta. Ihmiset ovat kuitenkin totuutta vääristellessään ottaneet aika laajoja valtuuksia, sillä Neljännessä Mooseksen kirjassa oleva israelilaisille tarkoitettu Herran siunaus on otetettu käyttöön kristityille, joille se ei ole kuitenkaan tarkoitettu. Herra sanoi Moosekselle: - 'Sano Aaronille ja hänen pojilleen: Kun siunaatte Israelin, lausukaa sille näin: – Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua, - Herra kirkastakoon sinulle kasvonsa ja olkoon sinulle armollinen. - Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan. - Kun he näin siunaavat Israelin minun nimeeni, minä annan sille siunaukseni.' Tämän israelilaisille tarkoitetun siunauksen perään on istutettu sanat Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, jotta siunauksesta on saatu kristityille soveltuva. Tämä siunaus ei ole kuitenkaan enää voimassa israelilaisillekaan, sillä emme elä enää Vanhan liiton aikaa, vaan Uuden liiton. Sama pätee myös Vanhan testamentin psalmeihin; niistä täytyy osata erottaa ne, jotka sopivat tähän aikaan eli kertovat esimerkiksi lopun ajoista tai yleisesti Luojasta ja Kristuksesta. Suositut psalmit, kuten psalmi 23, Herra on minun paimeneni sekä psalmi 91, Korkeimman suojelus, eivät ole Luojan lupauksia ja siunauksia kristityille, vaan Vanhan liiton ajan Israelin kansalle. Nämä ovat selkeitä esimerkkejä siitä, miten ihminen ei pysty omin neuvoin Raamattua oikein tulkitsemaan. Raamatun totuudelliseen tulkintaan tarvitaan aina Pyhän Hengen totuudellinen tuki, joka vastaanotetaan ainoastaan Luojan totuudessa kasvamisen kautta. Ihminen ei saa Luojalta siunauksia, vaan kirouksia ihmisen tottelemattomuuden ja oppimattomuuden tähden, Luojan suunnitelman mukaisesti.

Luojan antamista kirouksista kerrotaan Uuden testamentin Apostolien teoissa, miten Jumalan valtakuntaan meidän on mentävä monen ahdingon kautta. Ihmisen syntisyydestä ja synnillisen elämän opettamisesta aina seuraavalle sukupolvelle todetaan Uuden testamentin roomalaiskirjeessä niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet. Synnillinen elämä liittyy harhaoppisuuden lisäksi maallisuuteen, tähän maailmaan ja sen rakastamiseen ja tämän maailman mukaan elämiseen. Ihminen menee herkästi mukaan erilaisiin, tässä maailmassa vallitseviin asioihin ja ottaa näitä asioita omakseen, eikä ymmärrä tekevänsä väärin Luojaansa kohtaan. Luojan totuudessa kulkeva ihminen alkaa ymmärtämään tämän maailman mielettömyyden Luojan antaman koulutuksen ansiosta. Ihminen tekee tässä maailmassa syntiä myös tekemättömyytensä tähden, sillä hän ei tunnista niitä tilanteita, joissa Luoja odottaisi hänen toimivan tietyllä tavalla. Uuden testamentin Efesolaiskirjeessä kehotetaan ihmisiä pysymään Kristuksen totuudessa ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa. Ihminen rikkoo Luojaansa vastaan monissa asioissa, joita hän ei edes synniksi tunnista. Ja samaan aikaan kuvitellaan, että Luoja ei ihmistä rankaise, vaan siunaa. Totuudellisesti uskova ihminen ei elä tämän maailman ihmisen tavoin, vaan sillä tavalla, johon Luoja ohjaa. Tämä elämäntapa ei ole mahdoton tässä maailmassa, sillä Luoja ohjaa ihmistä joka hetki, jos todella pyrkii kohti Luojaa, kärsimysten ja koettelemusten kautta totuudessa kasvaen ja Luojaan uskoen ja luottaen. Kieltäytymällä tämän maailman hullutuksista totuudellisesti kulkeva ihminen tulee samaan aina arvostelua osakseen, vaikka ihmisellä ei ole lupaa arvostella eikä tuomita muita ihmisiä. Ihmisen tulee pyrkiä eroon synnin tekemisestä ja pyrkiä elämään Luojan tahdon mukaisesti, jos hän haluaa saada Luojan armon osakseen. Jo Mooseksen kirjoissa todettiin, miten Luoja kostaa ihmisten pahat teot aina kolmanteen ja neljänteen polveen saakka. Synti siirtyy ihmisen opettamana aina seuraavalle sukupolvelle, kun ihmisillä ei ole Luojan antamaa totuutta ja totuudellista uskoa.

Totuudellisella tiellä kulkee kulkijoita jo toisella tasolla ja heidän kokemuksiensa ja totuudellisen tien opettajan omien kokemuksien avulla, totuudellisella tiellä oppimisesta ja kasvamisesta voi kertoa totuudellisesti. Koska jokaisen tälle tielle lähtevän totuudellinen tie on erilainen ja eteneminen ja kasvaminen on henkilökohtaista, näitä kokemuksia ei muille tarkemmin jaeta. Totuudellinen tie on aina Luojan ja kulkijan välinen tie. Jos totuudellinen tie tuntuu liian vaativalta itselle, se ei estä totuudesta opiskelemista. Totuutta voi ottaa vastaan myös ilman totuudellisen tien kulkemista, sillä näiltä sivuilta voi aina halutessaan käydä lukemassa totuudesta. Totuudellista tietoa ei koskaan piiloteta minkäänlaisten suljettujen ryhmien taakse, eikä totuudellinen opetus tai totuudellinen teksti ole maksullista, sillä totuuden tulee tavoittaa niin moni kuin mahdollista. Koska totuudellinen tie on henkilökohtainen tie, ja jokainen ihminen kulkee tätä tietä omassa tahdissaan, minkäänlainen ryhmäopetus ei palvele totuudellisen tien kulkijoita. Luoja myös valitsee itse Hänen totuudessaan kulkevat ihmiset, sillä Luojan totuutta eivät kaikki ihmiset tule ottamaan vastaan. Niin kuin osa ihmisistä odottaa innokkaasti Kristuksen paluuta tähän maailmaan, on ihmisiä, jotka eivät tänne Kristusta halua. On ihmisiä, jotka eivät tule Luojan antaman eksytyksen takia koskaan ymmärtämään sitä, että tätä maailmaa hallitsee Luoja Kristuksen kautta, ei ihminen, ei mitkään muut jumalat, jumalattaret tai nimeämätön voima eikä mikään epämääräinen sattuma tai kohtalo.

Kun Kristus tulee toisen kerran tähän maailmaan, paljastuu tämän maailman mielettömyys ja se valheellinen usko ja harhaoppisuus, joka tämän maailman ihmisillä on. Monellekaan Kristuksen tuoma viesti ei ole sitä, mitä he odottavat kuulevansa, eikä maailma ole enää entisensä, kun Luojan Sana eli Kristus saapuu. Ihmisten tulee ottaa vastaan Luojan tuoma totuus Kristuksessa ja kasvaa oikeaan uskoon ja uskon vaatimiin tekoihin. Vaikka maa ja taivas järkkyvät, oikea usko ja totuus eivät koskaan järky, ne pysyvät vankkumatta paikallaan. Heprealaiskirje avaa tätä asiaa riveillään. Varokaa torjumasta Häntä, joka puhuu! Kun isät Siinailla torjuivat Hänet, joka ilmoitti tahtonsa maan päällä, he eivät päässeet rangaistuksetta. Vielä huonommin käy meidän, jos käännämme selkämme Hänelle, jonka sanat tulevat taivaasta. - Hänen äänensä pani silloin maan järisemään, ja nyt Hän on luvannut: - Vielä viimeisen kerran minä panen maan järkkymään, enkä vain sitä, vaan myös taivaan. - Sanat 'vielä viimeisen kerran' tarkoittavat sitä, että kaikki luotu järkkyy ja siirtyy sijoiltaan, jotta se, mikä ei järky, pysyisi paikallaan. Ihmisen ei tarvitse tulevaa murehtia eikä pelätä, vaikka maailma muuttuukin radikaalisti, sillä ihminen saa rauhaa ja Luojan antamaa voimaa, kun hän ottaa Kristuksen vastaan, tapahtui mitä tahansa. Sefanjan kirjassa kuvataan myös tulevaa Luojan vihan aikaa: Minä tuhoan kaiken, tempaan kaiken pois maan päältä, sanoo Herra. - Minä tuhoan ihmiset ja eläimet, teen lopun taivaan linnuista ja meren kaloista, minä kaadan jumalattomat ja hävitän ihmiset maan päältä, sanoo Herra. -- Lähellä on Herran suuri päivä, se lähestyy, kiireesti se rientää. Ettekö kuule pauhua - Nyt on Herran päivä! Rohkea soturikin huutaa pelosta. - Se päivä on vihan päivä, hädän ja ahdistuksen päivä, pimeyden ja synkeyden päivä, pilven ja sumun päivä, - pasuunan äänen ja sotahuudon päivä. Se vyöryy varustettuja kaupunkeja vastaan, korkeita torneja vastaan. - Minä panen ihmiset ahtaalle, he harhailevat kuin sokeat. Minua vastaan he ovat tehneet syntiä, siksi heidän vertaan vuodatetaan, se valuu virtanaan maahan. Heidän ruumiitaan viruu joka puolella, kuin lantakasoja. - Heidän hopeansa ja kultansa eivät voi heitä pelastaa Herran vihan päivänä. Hänen vihansa tuli tuhoaa koko maan, sillä lopun, kauhistuttavan lopun, hän tekee kaikista maan asukkaista. Toinen Pietarin kirje kertoo tulevasta ajasta ja siitä, miten kaikki ihmiset eivät usko Kristuksen toiseen tulemiseen, vaan kuvittelevat, että maailma jatkaa aina vaan samaa maallista menoaan. Tieten tahtoen he unohtavat, että jo aikojen alussa olivat olemassa taivaat ja maa, jotka Jumalan Sana vedestä ja vedellä loi ja jotka Se piti koossa. - Vedellä ja Sanalla sen ajan maailma myös hävitettiin vedenpaisumuksessa. - Ja sen saman Sanan varassa ovat nykyiset taivaat ja nykyinen maa tulen tuhoa odottamassa. Niitä säilytetään sitä päivää varten, jona tuomio tulee ja jumalattomat tuhotaan. -- Herran päivä tulee kuin varas. Sinä päivänä taivaat katoavat jylisten, taivaankappaleet palavat ja hajoavat. Silloin paljastuu maa ja kaikki, mitä ihminen on maan päällä saanut aikaan. - Koska tämä kaikki näin hajoaa, millaisia onkaan pyhässä elämässä ja hurskaissa teoissa oltava niiden, - jotka odottavat Jumalan päivää ja jouduttavat sen tuloa - tuon päivän, joka saa taivaat liekehtien hajoamaan ja taivaankappaleet sulamaan kuumuudesta. Ensimmäinen tessalonikalaiskirje kertoo uskovien tempaamisesta Kristusta vastaan Kristuksen tullessa. Itse Herra laskeutuu taivaasta ylienkelin käskyhuudon kuuluessa ja Jumalan pasuunan kaikuessa, ja ensin nousevat ylös ne, jotka ovat kuolleet Kristukseen uskovina. - Meidät, jotka olemme vielä elossa ja täällä jäljellä, temmataan sitten yhdessä heidän kanssaan pilvissä yläilmoihin Herraa vastaan. Näin saamme olla aina Herran kanssa. Ylienkelin käskyhuuto ja Jumalan pasuuna kuvaavat Kristuksen äänen ja totuudellisen sanoman kuulemista, kutsua kokoontua Kristuksen eteen sekä tulevia mullistuksia, Jumalan tuomioita. Pasuuna symboloi myös neljännessä Mooseksen kirjassa kuvattuja hopeatorvia, joiden avulla Luojan valittu kansa kutsuttiin koolle ja niiden avulla myös viestitettiin, mitä ihmisten tulee tehdä. Kristukseen uskovia eli Raamatun mukaan 'elossa' olevia, maan päällä eläviä ihmisiä ei kuitenkaan temmata fyysisesti turvaan pois niistä tapahtumista, jotka tapahtuvat Kristuksen tullessa, vaan heidät vertauskuvallisesti temmataan Luojan Sanan eli Kristuksen totuuden äärelle, Luojan yhteyteen. Pilvet ja yläilmat kuvaavat taivasta, joka usein Raamatussa viittaa uskoon ja Luojan yhteydessä olemiseen. Kristukseen uskovat ja Hänet vastaanottavat saavat nähdä ja tuntea Kristuksen ja he saavat Hänen kauttaan oppia totuudesta. Näin heille annetaan mahdollisuus pelastumiseen totuudellisen tien kautta kasvamalla oikeaan uskoon ja oikeisiin lähimmäisenrakkauden tekoihin Luojan antamien koettelemusten ja kärsimysten kautta niissä olosuhteissa, jotka maailmassa vallitsevat. Ne, jotka ovat kuolleet Kristukseen uskovina, tarkoittaa Luojan omaa valittua kansaa, jotka uskovat Luojaan, mutta kuolivat Kristuksessa, sillä he eivät ottaneet Jeesusta Kristusta Messiaana vastaan. Kristus on tuleva ensin oman valitun kansansa luokse ennen pakanakansoja. Raamatun vanhempi käännös kertoo tämän selkeämmin: Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin. Ylös nouseminen kuvaa tässä Raamatun kohdassa ihmisten havahtumista, kuin unesta heräämistä ja Kristuksen vastaanottamista. Ensimmäisen tessalonikalaiskirjeen edeltävät jakeet kertovat, miten Jumala on myös Jeesuksen tullessa tuova poisnukkuneet elämään yhdessä Hänen kanssaan. Nämä Kristuksessa kuolleet, poisnukkuneet kuvaavat nimenomaan juutalaisia, Luojan valittua kansaa, jolle Kristus oli ensimmäisessä tulemisessaan kompastuskivi eikä pelastava Messias.

Luojan totuuden tunteminen on ihmiselle erittäin tärkeää, vaikka sen edessä nöyrtyminen olisikin vaikeaa. Toinen kirje Timoteukselle opastaa: Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Kun Luoja haluaa kasvattaa ihmistä totuudessa, kuka haluaa ottaa Luojan antaman totuuden vastaan ja myös elää sen mukaisesti? Totuus voi romuttaa kaikki ihmisen omat uskomukset, joihin hän on uskonut. Kukaan ei voi koskaan olla varma omasta pelastumisestaan. Se, joka kuvittelee itse olevansa pelastuksen tiellä, ei totuudessa tarkasteltuna sillä tiellä välttämättä olekaan. Luukaksen evankeliumissa Jeesus opettaa opetuslapsilleen ihmisen pelastusvarmuudesta. Joku kysyi Häneltä: 'Herra, onko niin, että vain harvat pelastuvat?' Jeesus vastasi: - 'Kilvoitelkaa päästäksenne sisään ahtaasta ovesta. Minä sanon teille: monet yrittävät mennä sisään mutta eivät siihen kykene. - Tulee hetki, jolloin talon isäntä nousee ja sulkee oven. Kun te sitten seisotte ulkona, kolkutatte ovelle ja huudatte: 'Herra, avaa meille!' Hän vastaa: 'Keitä te olette? En tunne teitä!' -- Siellä te itkette hammasta purren, kun näette Abrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikki profeetat Jumalan valtakunnassa mutta huomaatte, että teidät itsenne on suljettu ulos. -- Monet viimeiset ovat silloin ensimmäisiä, monet ensimmäiset viimeisiä. Jesajan kirjassa kerrotaan, minkälaista ihmistä Luoja auttaa ja tukee ja tekee tämän nimenomaan Luojan totuudessa. Köyhää minä katson, köyhää, hengeltään särkynyttä, sanani alla arkaa. Tällainen ihminen ei edes uskalla sanoa ääneen eikä edes ajatella sitä, että olettaisi varmasti pelastuvansa, sillä sen asian tietää vain Luoja. Tällainen ihminen ei halua tehdä mitään ilman Luojan todellista ohjausta ja tukea, että ei tekisi väärin. Tällainen ihminen myös rakastaa Luojaa eniten tässä maailmassa ja haluaa antaa Luojalle kaikkensa. Luoja edellyttää ihmiseltä nöyryyttä ja kuuliaisuutta sekä Herran pelkoa, sillä ilman Luojaa ihminen ei ole mitään. Ei ole kykyjä, ei ansioita, ei elantoa, ei viisautta, ei mitään. Tähän nöyryyteen ihminen pääsee vain Luojan antamien koettelemusten ja kärsimysten kautta, Luojan totuudessa kasvamalla, Pyhän Hengen tukemana. Totuudellisella tiellä Luoja murtaa ihmisen tämän maailman viisauksista, hullutuksista ja saastasta, ennenkuin ihmistä voi alkaa totuudessa kasvattamaan. Ihminen saa kokea tämän omasta elämästä häpeämisenä, katumuksena sekä mitättömyyden ja syntisyyden tuntemuksina. Tämä maailmallisuus ei lähde ihmisestä kerralla, vaan oppimisen seurauksena, askel kerrallaan, totuudellista tietä kulkemalla ja kasvamalla Luojan totuudessa ja ohjauksessa. Kuka epäilee tässä annettua totuutta, tietäköön sen, että kaiken tämän tekstin takana on Luoja, sillä mikään tällä sivustolla oleva kirjoitus ei ole ihmisen itsensä ansiota. Se, että toinen ihminen suosittelee jonkun toisen ihmisen tekstejä, ei tee niistä totuudellisia eikä luotettavia, mutta se kylläkin lisää kirjoittajan omaa kunniaa tässä elämässä. Ihmisen tulee ymmärtää, että kaikki kunnia kuuluu vain ja ainoastaan Luojalle. Ensimmäinen korinttilaiskirje kertoo ihmisen velvollisuudesta Luojaansa kohtaan: Siltä, jolle on jotakin uskottu, vaaditaan, että hän osoittautuu luottamuksen arvoiseksi. Sama kirje jatkaa: tyytykää siihen, mitä on kirjoitettu. Tämä Raamatun kohta ei koske Luojaa itseään, vaan ihmistä. Kun Luoja haluaa tuoda ihmiselle uutta, Hän myös tuo sen. Jesajan kirjan kautta Luoja kertoo: Kunniani kirkkautta minä en kenellekään luovuta, en minulle kuuluvaa ylistystä jumalankuville. Näettekö: minkä olen ilmoittanut, se on tapahtunut, ja nyt minä ilmoitan uutta. Ennen kuin se taimelle ehtii, minä kerron sen teille. Ihmisen tulee tässä ajassa tutkia omaa uskoaan ja omia uskomuksiaan tarkkaan. Pelastumiseen tarvitaan totuudellisen uskon, kasvattavien kärsimysten ja koettelemusten, sydämen tekojen ja puhtaiden ajatusten lisäksi myös aina Luojan tahdon mukaista elämää, Luojan ja Kristuksen tunnustamista ja kunnioittamista, anteeksiantoa, nöyryyttä, katumusta ja Herran pelkoa. Luoja mittaa ihmistä näiden asioiden kautta ja käyttää siinä myös eksytystä. Ihminen tarvitsee myös aina Pyhän Hengen tueksi ja koettelijaksi totuudelliselle tielle ja Luoja ei tätä tukea valheessa toimivalle ihmiselle anna. Ihminen ei pysty tunnistamaan edes kaikkia tekemiään syntejä, jos hän ei osaa tunnistaa saamiaan koettelemuksia eikä niihin liittyvää eksytystä, joita Luoja hänelle Hengessään ja henkiolentojensa kautta antaa. Luoja on tehnyt tämän maailman vaikeaksi ihmiselle elää ja pelastua täältä, mutta tällaisesta maailmasta, jos mistä, erottuvat ne Luojan ennalta valitsemat ihmiset, jotka haluavat elää Luojan totuudessa ja todellisessa uskossa ja pyrkiä Häntä kohti.


Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. - Onhan kirjoitettu: – Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen. - Missä ovat viisaat ja oppineet, missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi? - Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat. 1. Kor. 1:18-21.

Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana. Room. 10:17.

Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä. Hepr. 11:1.

Jeesus sanoi hänelle: »Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe. Joh. 20:29.

Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi. - Tietämisemme on näet vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista, - mutta kun Täydellinen tulee, vajavainen katoaa. 1. Kor. 13:8-10.

Pitäkää siis Jumalaa esikuvananne, olettehan Hänen rakkaita lapsiaan. - Rakkaus ohjatkoon elämäänne, onhan Kristuskin rakastanut meitä ja antanut meidän tähtemme itsensä lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle. - Siveettömyydestä, kaikenlaisesta saastaisuudesta ja ahneudesta ei teidän keskuudessanne saa olla puhettakaan, eihän mikään sellainen sovi pyhille. - Myöskään rivoudet, typerät jutut tai kaksimielisyydet eivät teille sovi, teidän suuhunne sopii kiitos. - Tehän tiedätte hyvin, ettei kenelläkään siveettömällä eikä saastaisella ole osaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnasta, ei myöskään ahneella, sillä hän on epäjumalanpalvelija. Ef.5:1-5.

Veljeni, kovin monien teistä ei pidä ryhtyä opettajiksi, sillä te tiedätte, että meidät opettajat tullaan tuomitsemaan muita ankarammin. - Samoin kieli on pieni jäsen, mutta se voi kerskua suurilla asioilla. Pieni tuli sytyttää palamaan suuren metsän! - Ja kielikin on tuli; meidän jäsentemme joukossa se on vääryyden maailma. Se saastuttaa koko ruumiin ja sytyttää tuleen elämän pyörän, itse liekehtien helvetin tulta. Jaak. 3:1, 5-6.

Miten sokea voisi taluttaa sokeaa? Molemmathan siinä putoavat kuoppaan. - Ei oppilas ole opettajaansa etevämpi, mutta kyllin oppia saatuaan jokainen on opettajansa veroinen. - Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? - Kuinka voit sanoa veljellesi: 'Annapa, veli, kun otan roskan silmästäsi?' Ethän sinä näe edes hirttä omassa silmässäsi. Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä. Matt. 6:39-42.

Älkää te antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä teillä on vain yksi opettaja ja te olette kaikki veljiä. - - Älkää antako kutsua itseänne oppimestariksi, sillä teillä on vain yksi Mestari, Kristus. - Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija. - Sillä joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan. Matt. 23:8, 10,11-12.

Niinpä minäkin sanon teille: anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. - Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan. Luuk. 11:9-10.

Jeesus vastasi: 'Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.' Joh. 14:6.

Joka ei ota ristiään ja seuraa minua, se ei kelpaa minulle. - Joka varjelee elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä. Matt. 10:38-39.

Siitä me tiedämme tuntevamme Hänet, että pidämme Hänen käskynsä. - Joka sanoo tuntevansa Hänet mutta ei pidä Hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä. - Mutta joka noudattaa Hänen sanaansa, hänessä Jumalan rakkaus on todella saavuttanut päämääränsä. Tästä me tiedämme olevamme Hänen yhteydessään. - Sen, joka sanoo pysyvänsä Hänessä, tulee myös elää samalla tavoin kuin Hän eli. 1. Joh. 2:3-6.

Lain välitti Mooses, armon ja totuuden toi Jeesus Kristus. - Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan Hänet. Joh. 1:17-18.

Jeesus vastasi: "Usko minua, nainen: tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa. - Tulee aika – ja se on jo nyt – jolloin kaikki oikeat rukoilijat rukoilevat Isää Hengessä ja totuudessa. Sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo. - Jumala on Henki, ja siksi niiden, jotka Häntä rukoilevat, tulee rukoilla Hengessä ja totuudessa." Joh. 4:21, 23-24.

Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. - Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut. Matt. 6:5-6.

Sen tähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö Henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? - Älkää siis murehtiko: ’Mitä me nyt syömme?’ tai ’Mitä me juomme?’ tai ’Mistä me saamme vaatteet?’ - Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. - Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. - Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet. Matt. 6:25, 31-34.

Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen Hän antaa teille. - Tähän asti te ette ole pyytäneet mitään minun nimessäni. Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilonne on täydellinen. - Olen puhunut tästä teille vertauksin. Tulee aika, jolloin en enää käytä vertauksia vaan kerron teille avoimesti kaiken Isästä. - Sinä päivänä te esitätte pyyntönne minun nimessäni, enkä minä enää sano, että käännyn Isän puoleen teitä auttaakseni. Joh. 16:23-26.

Tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa. - Pitäkää huoli siitä, ettei yksikään hukkaa Jumalan armoa eikä mikään katkeruuden verso pääse kasvamaan ja tuottamaan turmiota, sillä yksikin sellainen saastuttaa monet. Hepr. 12:14-15.

Rakkaat ystävät, älkää oudoksuko sitä tulta ja hehkua, jossa teitä koetellaan, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa. - Iloitkaa päinvastoin sitä enemmän, mitä enemmän pääsette osallisiksi Kristuksen kärsimyksistä, jotta saisitte iloita ja riemuita myös silloin, kun Hänen kirkkautensa ilmestyy. - Kun teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, te olette autuaat, sillä teidän yllänne on kirkkauden Henki, Jumalan Henki. 1. Piet. 4:12-14.

Te olette unohtaneet tämän sanan, joka rohkaisee teitä kuin isä poikiaan: - Älä väheksy, poikani, Herran kuritusta, älä masennu, kun Hän ojentaa sinua – jota Herra rakastaa, sitä Hän kurittaa, Hän lyö jokaista, jonka pojakseen ottaa. - Vaikka kuritus ei sitä vastaan otettaessa koskaan tunnu iloiselta vaan ikävältä asialta, se lopulta antaa näin valmennetuille hedelmänsä: rauhan ja vanhurskauden. Hepr.12:5-6, 11.

Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukseen Hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää. - Te ette voi juoda sekä Herran maljasta että pahojen henkien maljasta, ette voi olla osallisina sekä Herran pöytään että pahojen henkien pöytään. 1. Kor. 10:13, 21.

Autuas se, joka koettelemuksessa kestää. Sen kestettyään hän on saava voitonseppeleeksi elämän. Jumala on sen luvannut niille, jotka Häntä rakastavat. - Älköön kukaan kiusauksiin jouduttuaan ajatelko, että kiusaus tulee Jumalalta. Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä Hän itse kiusaa ketään. Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee. - Ja sitten himo tulee raskaaksi ja synnyttää synnin, ja kun synti on kasvanut täyteen mittaan, se synnyttää kuoleman. - Älkää eksykö, rakkaat veljet! Jaak.1:12-16.

Joka luulee olevansa jotakin, vaikka ei ole mitään, pettää itseään. - Kukin tutkikoon vain omia tekojaan.. - Joka kylvää siemenen itsekkyyden peltoon, korjaa siitä satona tuhon, mutta se, joka kylvää Hengen peltoon, korjaa siitä satona ikuisen elämän. - Meidän ei pidä väsyä tekemään hyvää, sillä jos emme hellitä, saamme aikanaan korjata sadon. Gal. 6:3-4,8-9.

Toteuttakaa sana tekoina, älkää pelkästään kuunnelko sitä - älkää pettäkö itseänne. - Mutta se, joka kiinnittää katseensa vapauden täydelliseen lakiin ja jää sen ääreen, ei unohda kuulemaansa vaan tekee sen mukaisesti, ja kerran hän on saava kiitoksen siitä mitä tekee. - Veljet, mitä hyötyä siitä on, jos joku sanoo uskovansa mutta häneltä puuttuvat teot? Ei kai usko silloin voi pelastaa häntä? - Niin kuin ruumis ilman Henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja. Jaak. 1:22, 25 ; 2:14, 26.

Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko. Matt. 26:41.

Jos me näet teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi. Hepr. 10:26.

Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; - mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät. Matt. 7:13-14.

Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. - Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi. Joh. 15:5-6.

..Monet harhailevat, mutta tieto lisääntyy. Dan. 12:4.

Ei ole mitään kätkettyä, mikä ei tulisi ilmi, eikä salattua, mikä ei paljastuisi ja tulisi tietoon. - Tarkatkaa siis, mitä kuulette. Jolla on, sille annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hän luulee itsellään olevan. Luuk. 8:17-18.



Totuudellisen tien koulutus tiivistetysti:

- Koulutuksen aloittaminen edellyttää aina tapaamista, jossa koulutus ja kouluttautujan valmiudet käydään läpi. Mikäli Hengellisyys- ja Koulutus- välilehtien tekstiä on vaikeaa sisäistää ja Luojaa ja Kristusta ei tunnusteta totuudessa, valmiuksia tälle tielle ei vielä ole. Totuudessa kulkevan on hyvä tunnistaa myös henkisyys ja mahdollisimman monet siihen liittyvät piirteet. Vaikka itse ei kokisi olevansa tekemisissä henkisyyden kanssa, hyvin moni tässä ajassa on. Henkisyyttä on avattu Hengellisyys-välilehdellä jonkin verran, jotta sitä pystytään jollakin tasolla tunnistamaan. Totuudellista tietä voidaan kulkea vain Luojan totuudessa.

- Totuudellisen tien koulutus on maksutonta. Koulutus sisältää opetuksen, tukemisen ja totuudelliseen elämäntehtävään ohjaamisen.

- Mikäli taustalla on henkisiä opetuksia ja henkistä toimimista, ne tulee jättää kaikki taakse. Myös virheelliset Raamatun tulkinnat tulee jättää taakse. Koulutus lähtee Luojan antaman totuuden omaksumisesta.

- Koulutus edellyttää aina totuudellisen tiedon vastaanottamista. Totuudellista tietoa löytyy tältä sivustolta ja tekstiä päivitetään Luojan tahdon mukaisesti.

- Totuudellisen tien koulutus pohjaa Luojan antamaan totuuteen, Raamatun totuudelliseen tulkintaan ja totuudelliseen uskoon. Luoja teki Jeesuksessa Kristuksessa ihmisten kanssa uuden liiton ja asetti sen voimaan, siksi Raamatun tutkimisessa on hyvä painottaa Uuden testamentin lukemista. Vanha testamentti selittää monia tärkeitä asioita ja se on Uuden testamentin perusta ja ennustaa tulevia asioita, mutta Vanhasta testamentista on osattava erottaa ne kohdat, jotka eivät enää Uuden liiton myötä ole voimassa tai jotka oli tarkoitettu ainoastaan juutalaisille.

- Koulutus sisältää kaksi tasoa, joista toinen taso on vaativampi. Ensimmäisellä tasolla koulutetaan ja opetellaan perusasioita, toisella tasolla syvennetään ensimmäisellä tasolla opittua. Kaikki tämä tapahtuu Luojan tahdon ja totuuden mukaisesti. Jokaisen totuudellisen kulkijan tie on erilainen ja yksilöllinen.

- Koulutus edellyttää tapaamisia, jotka tapahtuvat vähintään kerran kuukaudessa kouluttautujan toiveiden mukaisesti.

- Opetusta annetaan henkilökohtaisissa tapaamisissa ja viestien välityksellä. Negatiivisuus ihmisessä vaikeuttaa aina oppimista ja kehittymistä. Koska tämä tie ei ole helppo tie, negatiivisia tuntemuksia voi kertyä ihmisestä riippuen myös koulutuksen eri vaiheissa, kunnes tälle tielle sopeutuu paremmin ja ymmärtää enemmän.

- Ensimmäisellä tasolla annetaan seitsemän avainta opittaviksi, jotka opitaan Luojan ohjauksessa sekä opettajan tuen ja ohjauksen avulla. Avaimet liittyvät ihmisen uskoon, kiitollisuuteen, kärsivällisyyteen, kurinalaisuuteen, luottamukseen, antautumiseen ja nöyryyteen. Näiden asioiden avulla opetellaan kasvamaan ja kehittymään totuudellisessa uskossa ja Luojan totuudellisessa rakkaudessa. Ilman Herran pelkoa ja ymmärrystä Luojan suuruudesta totuudellisella tiellä on vaikea edetä.

- Yhden avaimen suorittaminen vaatii useammasta erilaisesta koettelemuksesta oppimista. Koettelemukset sisältävät myös aina Luojan Hengen antamaa eksytystä.

- Avainten suorittaminen / oppiminen linkittyy normaalielämän tapahtumiin ja elämäntilanteisiin, joista opettaja ei ole tietoinen. Myös koulutettavan tietoisuutta käytetään oppimisessa. Luoja kouluttaa ja valmentaa totuudellisen tien kulkijaa myös unien ja näkyjen kautta, joiden totuudellista viestiä avataan tapaamisissa. Tapaamisissa käydään yleisesti läpi niitä kouluttautujan kokemia asioita, joiden kautta tulisi oppia. Kun kouluttautujan koettelemuksia käydään läpi, löydetään esimerkin kautta oikeita toimintatapoja totuudelliselle tielle. Nämä koulutukseen liittyvät tapahtumat tulevat tavallisessa arjessa opittavaksi jokaiselle tämän tien kulkijalle luonnollisella ja yksilöllisellä tavalla Luojan tahdon ja suunnitelman mukaisesti.

- Avainten suorittamiseen / oppimiseen annetaan työvälineitä ja tukea.

- Luoja avaa koulutuksen edetessä koulutettavan ja itsensä välille erityisen viestimisen kanavan tietynlaista kommunikointia varten, jota käytetään myös koulutettavan opettamiseen. Tämä kanava ei aukea itsestään, vaan se avataan henkilökohtaisen tapaamisen aikana. Tämän kommunikoinnin tavat opetetaan ja niitä harjoitellaan tapaamisen aikana.

- Yksittäisen avaimen suorittamisesta viestitetään auenneen kanavan ja opettajan välityksellä. Jos jotakin asiaa ei ymmärrä tämän avatun kanavan kautta, se tuodaan aina opettajan kautta totuudellisen tien kulkijalle. Mikään viesti ei mene ohi sen takia, että itse ei ole käsittänyt sitä totuudellisella tavalla. Totuudellinen tie vaatii ihmiseltä avoimuutta kertoa omista asioistaan ja koettelemuksistaan. Totuudellisen tien opettajaa sitoo vaitiolovelvollisuus.

- Kun ensimmäisen tason seitsemän avainta on suoritettu, avautuu toinen taso eli suora koskettava yhteys Luojaan. Tämä tarkoittaa Pyhän Hengen vastaanottamista. Pyhä Henki vastaanotetaan henkilökohtaisen tapaamisen aikana.

- Toisella tasolla opitaan ja kehitytään edelleen. Koulutus on tällä tasolla paljon haasteellisempaa kuin ensimmäisellä tasolla, sillä samoja avaimia käydään Luojan kanssa läpi, mutta syvemmin ja vaativammin. Tällä tasolla koulutettavalla on viimeistään aukeamassa jokin totuudellinen elämäntehtävä, jossa opetellaan toimimaan Luojan ohjauksessa. On hyvä muistaa, että kommunikointi tapahtuu Luojan kanssa aina totuudellisen tien kulkijan tason mukaisesti. Täydellistä totuutta ihminen ei voi vastaanottaa koskaan, sillä ihmisen oma tietoisuus ja ymmärrys on niin vähäistä ja mitätöntä Luojan ymmärryksen ja viisauden rinnalla. Luoja antaa ihmisille tietoa aina ihmisten ymmärryksen ja totuudesta oppimisen mukaisesti.

- Toisella tasolla tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan.

- Molemmilla tasoilla opettajan opastus ja tuki ovat käytettävissä koko ajan, aina silloin, kun tukea ja apua tarvitaan.

- Vaikka koulutus on haasteellista, se on täysin turvallista ja tapahtuu Luojan tahdosta.

- Toinen taso on loppuelämän mittainen matka ja sen tavoitteena on Luojan tahdon mukainen elämä, joka johtaa pelastukseen tästä elämästä.


Totuudellinen tie voi olla paikoin vaikea kulkea, mutta kaiken sen vaivan arvoinen. Jokainen kulkija saa niin paljon tukea kuin tarvitsee. Saavutettu koskettava yhteys on jotakin, joka on tässä elämässä elämää suurempaa.

Totuuden vastaanottaminen tämän sivuston kautta on yksi Luojan tavoista koetella ihmistä. Tarkkaa siis itseäsi, millä tavalla tällä sivustolla olevan tiedon totuudesta otat vastaan. Pitäytyminen tietyssä opitussa Raamatun tulkinnassa ei ihmistä auta, eikä myöskään se, että Luojasta tulevaa totuutta tai ihmiselle tuntematonta totuudellista tietoa ei oteta vastaan. Luoja toteuttaa oman suunnitelmansa, teki ihminen mitä hyvänsä. Raamattu kertoo paljon tulevasta, mutta kun totuudellinen tulkinta puuttuu, ihminen voi kulkea harhapoluilla ymmärtämättä tapahtuvia asioita eikä hän pysty myöskään varautumaan tulevaan.

Toimin Luojan ohjauksessa ja totuudessa, ja tähän Luojan totuuteen ja ohjaukseen olen saanut kasvaa Luojan kutsumana Hänen tahtonsa mukaisesti totuudellisella tiellä, joka tarkoittaa ristin tietä kaikille sen kulkijoille. Tämän sivuston teksti päivittyy totuudessa Luojan tahdosta, ei ihmisen itsensä tahdosta. Aikaisemmin luettu teksti on voinut muuttua, mutta teksti päivittyy aina Luojan tahdon mukaisesti. Totuus on tärkeää omaksua, mutta se on vaikeaa vastaanottaa ja sisäistää kerralla, siksi sivuille kannattaa palata useampia kertoja. Luojan ohjaama puolentoista vuoden tutkimusmatka henkisyyteen toi ilmi sen, että mikään asia henkisyydessä ei kumpua totuudesta vaan perustuu eksytykseen ja valheellisuuteen. Vastaavasti Luoja on myös nostanut totuutta esille tämän päivän hengellisyydestä. Tänä aikana on myös vahvistunut totuus Luojasta.


Ota yhteyttä, jos haluat keskustella totuudesta, haluat irti henkisyydestä tai haluat totuudelliselle tielle. Yhteydenotto ei tarkoita, että sitoutuisit jotenkin totuudelliseen tiehen tai tähän opetukseen. Yhteystiedot alla.


Marja Ruoti


Totuudellisen tien opettaja


Yhteystiedot:

Hamina, osoite: Laantintie 117, 49520 Reitkalli.

Yhteydenotot tämän sivuston Ota yhteyttä -välilehden kautta tai sähköpostilla marja.ruoti@gmail.com